Laskelma ilmaistyöstä

Keskityin laskuissani vain koulutettaviin ja kouluttajiin, muu yrityksen henkilöstö viettäköön vaikka siestaa Juhana Vartiaisen tyyliin. En myöskään laskenut mukaan työ- tai materiaalikuluja, koska ne eivät vaikuta palkkakuluihin ym, myöskin ettei menisi liian sekavaksi (itselle).

 

Yritin laskea skenaarioissa vaikutuksia yritysten tulokseen, ihmisten (työllisten kuin työttömienkin) tuloihin ja julkiselle sektorille (kunnat+valtio+sotu-rahastot). Laskelmissa katsoin myöskin, että kysyntä on rajaton, jottei mene korkeamman asteen matematiikaksi.

 

Yrityksen palkolliset katsoin työkyvyiltään ja -tahdeiltaan 100%-tasoisiksi, tuottaen 5000€ tulosta/työntekijä yritykselle. Työharjoittelijat katsoin gaussin käyrän mukaisesti keskimäärin 50% tuloksen tekijöiksi. Skenaarioissa nämä yrityksen kolme palkollista käyttivät kaiken aikansa harjoittelijoiden/uusien työntekijöiden kouluttamiseen ensimmäisen 6kk ajan (omat kokemukset ovat olleet tosin sitä, että näytetään mistä saa työasun ja lisää hyllytettävää, mutta on toki alakohtaisia eroja koulutuksen tarpeessa). Skenaarioissa, joissa puolet työharjoitteluista sai jakson jälkeen työpaikan katsoin työtä saaneet 75% tuloksen tekijöiksi.

 

Laskelmissa käytin seuraavia lukuja, jotka eivät mahdottoman kaukana todellisuudesta ja ovat lisäksi mukavia tasalukuja:

Palkka: 2000€/kk

Palkan sivukulut: 500€/kk

Työttömyyskorvaus: 700€/kk

Kulukorvaus: 200€/kk

Yhteisövero: 20% tuloksesta

Tulovero (työntekijän sotu-maksuineen): 20% palkasta/työttömyyskorvauksesta (pl. kulukorvaus, joka veroton)
 

Skenaario 1

"Fazer-tyyppinen" tapaus, jossa työllistetään ihmisiä ottamalla heidät ensin palkattomaan työharjoitteluun ja tämän jälkeen parhaat palkataan töihin. Juhlapuheissa tosin mainittiin vain palkattavat (hyväkuntoiset) ja työkokemusta (palkatta) saavat vajaakuntoiset.

 

Yritykseen tulee 30 työharjoittelijaa, joita kouluttaa puolen vuoden ajan kolme palkollista. Puolen vuoden jälkeen työpaikan saa 16 parasta työntekijää. Lopputuloksena 19 on vuoden jälkeen töissä ja 14 työttömänä. Yritys teki loistavaa tulosta ilmaisen (ja erittäin pitkän) työharjoittelujakson ansiosta, ja sai lopulta hyvää työväkeä vastaamaan kysyntään. Yritys tykkää.

 

Skenaario 2

Tämä on muuten sama kuin 1, mutta työharjoittelijoille maksetaan kulukorvausten sijasta oikeaa palkkaa 50% palkkatuen muodossa. Vaikka palkkatuki on paljon suurempi kuin työttömyyskorvaus, niin silti vaihtoehto on julkiselle sektorille melko kustannusneutraali (skenaario 1 verrattuna), koska osa rahasta ohjautuu työttömyys- ja eläkekassoille. Ykkösvaihtoehtoon verrattuna tässä raha ohjautuu yrityksen tuloksesta työn tekijöille.

 

Skenaario 3
Tuulesta temmattu vaihtoehto, mutta joka tunnutaan näkevän järkevänä argumenttina palkattoman työharjoittelun puolestapuhujilla: "Sitten yrityksen varmaan pitäisi palkata kaikki ja mennä konkurssiin, sitäkö sinä haluat?". Koska tulokkaat kaipaisivat ohjausta ja olisivat gaussin käyrän mukaisesti 50% työtehoisia, niin yritys tekisi tappiota ensimmäisen puolen vuoden ajan, jona kaikki kynnelle kykenevät olisivat palkkalistoilla, kysyntä olisi edelleen rajaton. Ihmisten tulotasoon tässä ei olisi vaikutusta (vrt Skenaario 2), mutta tässä vaihtoehdossa yritys maksaisi ihmisten elannon ja julkinen sektori ottaisi vain vero- ja veroluonteiset maksut vastaan.

 

Skenaario 4
Tässä lisää mielikuvitus-skenaarioita. Yrityksen tuotteille olisi pohjaton kysyntä, mutta ketään ei oteta töihin, koska työttömät ovat kaikki sohvan pohjalle valuneita työkyvyttömiä. Yrityksen liikevaihto tai voitot eivät pääse kasvamaan mihinkään, ihmisten keskimääräinen tulotaso pysyy huonona ja julkinen sektori tekee tappiota. Ei hyvä vaihtoehto kenellekään sekään.

 

Skenaario 5
Viimeisenä ei niin mielikuvituksellinen skenaario, jossa yritys pyörii ilmaistyövoimalla koko vuoden. Yritys tekee älyttömän kovaa tulosta, mutta koska kaikki eivät voi saada, niin ihmisten tulotaso on heikko ja julkinen sektori tekee persnettoa.

Vaihtoehtojahan maailmasta löytyy, mutta itse näen lähinnä järjettömänä nykyisen ilmaisen työharjoittelun/työkokeilun/kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuudet, joissa täysin työkykyisetkin laitetaan karenssin uhalla tekemään tulosta yrityksille, mikä on suoraa tulonsiirtoa ihmisiltä ja julkiselta sektorilta yritysten suuntaan. Täysin en lopettaisi työntekoon liittyviä tukia kuitenkaan. Vähentäisin ilmaista harjoittelua ja lisäisin palkkatukea, tai Rinteen mallin mukaisesti julkinen sektori maksaisi palkasta työttömyysetuuden verran. Työstä täytyy minusta kuitenkin edelleenkin maksaa palkkaa, kuulostipa se miten vanhanaikaiselta tahansa.

 

Edit: Sen verran, että huomasin näppäilyvirheen. Skenaario 3:ssa yrityksen voitto on alimitoitettu. Siinä pitäisi olla 96000, eikä 16000.

Niin ja vielä sellainen, että koska työstä aiheutuu muutakin kulua työnantajille kuin palkka ja sen sivukulut, niin laskin "1,7 kertoimella", eli 900€ lisämeno per työntekijä (saivatpa he palkkaa tai eivät). Tämä ei muuta sitä, että yritykselle on lottovoitto saada palkaton työharjoittelija, joka osaa kaiken tarvittavan jo valmiiksi, ja on lisäksi nöyrä.

Tässä vielä kuvamuodossa tuo 1,7 kertoimella laskettu tulos.  Linkki

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu