Turhia käppyröitä

Julkinen talous ja eläkemenot

  • Julkinen talous ja eläkemenot
  • Julkinen talous ja eläkemenot

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat. Valtionvelalla on peloteltu, mutta koska valtio myös lainaa rahaa eteenpäin ja sillä on omaisuutta, niin tilanne ei näytä niin katastrofaaliselta:

http://www.stat.fi/til/jyrt/2016/01/jyrt_2016_01_2016-06-30_tie_001_fi_0...

 

Kuten kuvasta näkyy, niin julkisyhteisöt ovat olleet vuosia sata miljardia plussalla, koska sosiaaliturvarahastot (eli käytännössä eläkerahastot) ovat kasvaneet yhtä nopeasti kuin valtionvelka. Se ei tietenkään ole hyväksi, että valtiontalouden käyrä menee koko ajan alaspäin.

 

Yhdeksi, tai melkein ainoaksi syypääksi kehitykseen löysin valtion eläkemenojen kasvun. Luvut löytyvät valtionbudjeteista ynnäilemällä.

Valtion eläkemenot milj. €

 

2002, 2847
2003, 2985
2004, 3122
2005, 3150
2006, 3268
2007, 3408
2008, 6467
2009, 6743
2010, 7932
2011, 8327
2012, 8668
2013, 8879
2014, 9057
2015, 9218

 

En tiedä mikä suuri suunnitelma tuossa on ollut takana, että alkaen 2008 valtion eläkemenojen täytyi ryöpsähtää. Se sattui sopivasti finanssikriisin alkuun ja siitä lähtien on puhuttu kestävyysvajeesta. Valtion eläkerahastosta on myöskin samaan aikaan nostettu enemmän rahaa (murto-osa kasvaneisiin eläkemenoihin nähden), mutta keskityn vain menopuoleen. Eläkeläisten määrä tai eläkkeiden määrä ei ole kuitenkaan kasvanut kolminkertaiseksi kymmenen vuoden sisällä.

 

Entä mikä olisi ollut vaihtoehtoni? Antanut eläkkeiden maksatuksesta vastuuta rahastoille ja pitänyt valtion eläkemenot samantasoisina (tai keskimäärin kasvattanut 3,65% vuodessa kuten aikavälillä 2002-2007). Jollain eläkkeet on kuitenkin maksettava, mutta tässä tapauksessa koko julkisyhteisöt voisivat tismalleen yhtä hyvin, ollen sen sata miljardia plussalla.

Kokonaisvaikutus olisi ollut 2008-2015 välillä 33 miljardia euroa, mikäli valtio ei olisi ottanut hoitaakseen moninkertaista eläkkeiden maksamista. Eläkerahastot eivät olisi kadonneet tuhkana tuuleen, mutta olisivat toki vähän hitaammin kasvaneet.

 

Rahastot kyllä riittävät tästä iäisyyteen eläkkeiden maksamiseksi, riittäisivät vaikka tuohon yhdistäisi eläkeikien korotukset ym leikkauksien perumiset.

Se vielä, että kuvissa olevat luvut ovat yksiyhteen laskettu, ilman eläkeyhtiöiden pienempiä tuottoja, kun sijoitusvarallisuutta olisi ollut vähemmän, ja valtionkorkomenot olisivat olleet pienemmät samaan aikaan. Vaikutukset eivät kuitenkaan olisi kokonaiskuvaan vaikuttavia. "Miljardi sinne tänne".

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Vuodesta 2007 vuoteen 2008 ovat eläkemenot kaksinkertaistuneet. Eläkeläisten määrä ei tuplaantunut.

Kunta ja valtiontalous eivät suju suomalaisilta.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Kokonaiseläkemenot ovat toki paljon suuremmat, mutta valtion osuus eläkkeiden rahoituksesta on kasvanut paljon. Se miksi näin tehtiin, on mysteeri. Jos palattaisiin 2007 tasoon, niin valtiontalous olisi tasapainossa, eikä tarvitsisi pelotella möröillä ja lisäleikkauksilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset