Turhia käppyröitä

Miksi Saksan tehtaat pyörivät, mutta Suomen eivät?

  • Miksi Saksan tehtaat pyörivät, mutta Suomen eivät?

Tuossa tuli mieleen, tutkailtuani sähkön hintatilastoja, että Suomessahan teollisuuden pitäisi olla äärimmäisen kannattavaa ja Saksassa taas ei. Näin ainakin jos tehtaan pyörittäminen vaatii paljon sähköä, työvoimakustannuksissa eroa ei paljoa ole. Yhtenä esimerkkinä suomalaisesta tehtaasta eteen tuli Tornion terästehdas.

Henkilöstömäärä: 2100

Sähkönkulutus: 3,5 TWh

 

Jos nyt uskon Eurostatin tilastoja ja ynnään yhteen vain henkilöstömenot sekä sähkön hinnan (jos joku keksii muita muuttuvia tekijöitä, niin saa ehdottaa), niin sain Suomen vertailumaista toiseksi halvimmaksi, Saksan kalleimmaksi (kts. oheinen kuva, luvut milj. euroja). Jonkunhan kaavioissani on mentävä vikaan, tai jotain tärkeää juttua en ole ottanut huomioon. Edit: Huomasin virheen, olin saanut sätösteltyä Ruotsin ja Suomen sähköhinnat väärinpäin. Tekevälle sattuu.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Varmaan Saksassakin yritys saa vähennyksiä sähkön verotukseen. Kuluttajaa voi kurmottaa valtavalla sähköverolla, mutta ei teollisuutta voi laittaa maksamaan samaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kyseisen terästehtaan ongelmana on teräksen maailmanmarkkinahinnat ja sen vähäinen kysyntä, ei niinkään tuo eurooppalainen kilpailukyky. Pääosa eurooppalaisista terästehtaista on jo suljettu viimeisten vuosikymmenien kuluessa.

Mitä Saksaan tulee, niin siellä on kuluttajien ja teollisuuden sähköllä muistaakseni eri hinnat. Tosin teollisuuden sähkökin on muistaakseni kalliimpaa kuin suomalainen sähkön hinta.

Lisäksi vaikuttavana tekijänä on ainakin kuljetuskustannukset.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Saksassa energiavaltainen teollisuus saa – tai on ainakin saanut – huomattavia helpotuksia sähkön hintaan.

Oleellisempaa on kuitenkin saksalaisten perheyritysten pitkäjänteinen ajattelutapa sekä Made in Germany –brändi, joiden takia tuotanto säilyy Saksassa vaikka se olisi hetkellisesti kannattavampaa jossakin muualla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Pääoman määrä, eli tappioiden sietokykykin vaikuttaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse asiassa, kun tarkemmin katsoin, niin tuo taulukko josta olit hinnat ottanut, kertoi sähkön hinnan teollisuudelle.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Tuo Eurostat kertoi kyllä kokonaishinnan veroineen päivineen 500mwh-2000mwh teollisuuden käyttäjille (ja sitä lukua käytin laskelmissa), muttei noille teratason teollisuuskomplekseille, paitsi Ison-Britannian kohdalla testimaista.
Iso-Britannia
500-2000mwh kulutuksella 0,1823€/kwh
Yli 150000mwh kulutuksella 0,1558€/kwh.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Erhe korjattu. Ruotsissa on vielä halvempaa sähköä, ja se siivittää maan vertailun ykköseksi kovista työvoimakustannuksista huolimatta.

Jukka Laine

http://yle.fi/uutiset/tyoehdot_puntarissa__minka_m...

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/verokilpailu-kir...

Jäykät työmarkkinat ja korkea verotus. Ylityöt maksavat omaisuuden. Pekkaset ja palkalliset lomat ovat monissa maissa tuntemattomia. 13 kuukauden palkalla saa alle 11 kuukauden työt työnantajien mielestä. Tuet teollisuudelle. Ruotsissa veroale on toiminut. Suomessa ei kun on ne säädellyt työmarkkinat.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Saksalaiset tutkijat ja yrittäjät ovat itse eri mieltä noista selityksistä, ks kommentti #10.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Muistan lukeneeni jostain, että Suomen teollisuus maksaa sähköstä saman verran kuin Baltian maiden teollisuus. En enää muista kirjoittajaa, mutta uskon hänen olleen oikeassa. Myös jätemaksut ovat Suomessa olleet neljä kertaa pienemmät kuin Ruotsissa. On se kumma kun täällä ei mikään kannata, pohjoismaiden pienimmistä palkoista huolimatta.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Taannoin oli erään taloustutkijan – joka on siis oikeasti ammatiltaan vanhempi tutkija – kanssa keskustelua Saksan menestyksen syistä. Laitoin perään emailia ja linkkejä siitä, miten saksalaiset itse selittävät omaa menestystään. Pitkä email on kopioituna alla, koska se esittää saksalaisten vastauksia blogin otsikon kysymykseen:

“Saksan menestyksen selityksistä:
Hei,

ohessa muutamia netistä poimittuja saksalaisia vastauksia (lehtiartikkeleita joissa viitataan tutkimuksiin, video) kysymykseen Saksan taloudellisen menestyksen syistä.

Tavallaan loogista on että ulkopuoliset kuten Suomessa hakevat syitä ulkoisista olosuhteista, kuten valuutasta tai palkka- ja työmarkkinapolitiikasta, ja saksalaiset taas siitä mitä saksalaiset (yritykset) itse tekevät eri lailla kuin yritykset toisissa maissa.

1)Saksalaisten perheyritysten erinomaista menestystä selitetään sillä, että niille on ominaista pitkän aikavälin ylisukupolvinen ajattelutapa, joka on saksalaisille yrityksille paljon tyypillisempää kuin maailmassa keskimäärin. Muunmaalaiset yritykset sen sijaan seuraavat suhteellisen lyhytjänteisiä strategioita, joilla tavoitellaan nopeaa menestystä:

“Und dafür haben sie gute Gründe: Laut der Studie setzen die Deutschen auf eine langfristige und generationenübergreifende Ausrichtung, die das Selbstverständnis der deutschen Firmen sehr viel stärker prägt als im weltweiten Durchschnitt. Ausländische Unternehmer dagegen verfolgen vergleichsweise kurzfristige Strategien, die auf den schnellen Erfolg abzielen.”

WARUM GERADE DEUTSCHE FAMILIENUNTERNEHMEN SO ERFOLGREICH SIND http://www.wirtschaftsforum.de/news/warum-gerade-d...

2)FAZ-lehdessä Saksan menestystä selitetään innovaatiovoimalla sekä sillä, että Saksa on säilyttänyt tuotannollisen perustansa, toisin kuin esimerkiksi Iso-Britannia. Vaikka tätä pidettiin vähän aikaa vanhanaikaisena, nyt meitä ihaillaan siitä. Voi olla vanhanaikaista mutta se on myös syy menestykseen. Tämä on oleellisempi syy kuin edullinen suhteellinen palkkakehitys:

”Starke Produktionsbasis

Anders als beispielsweise Großbritannien und die Vereinigten Staaten hat Deutschland seine Produktionsbasis erhalten. Während dies bis vor kurzem als rückständig galt, werden wir heute dafür bewundert. Die Korrelation zwischen Produktionsbasis und Leistungsbilanzsaldo ist mit 79 Prozent extrem hoch. Deutschland mag in diesem Sinne zwar altmodisch sein, aber ist nicht zuletzt deswegen im Export erfolgreich.

Entwicklung der Lohnstückkosten

Die deutschen Exporte profitierten in den letzten zehn Jahren massiv von der günstigen Entwicklung der Lohnstückkosten. Diese sind von 2002 bis 2010 mit Ausnahme der Krisenjahre 2008/9 nur moderat gestiegen oder sogar gefallen, während sie im Euroraum insgesamt um 22 Prozent und in Frankreich um 26 Prozent anzogen. Der Anstieg in Deutschland betrug hingegen nur 6 Prozent.”

FAZ 14.10.2012 - Hermann Simon: Deutschlands Stärke hat 13 Gründe
http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/unternehmen/...

3)Markkina- ja markkinaoikeuden asiantuntija Olaf Plötner (video) puhuu Made in Germany käsitteestä: Nykyään mikään tuote ei voi olla täysin Made in Germany, mutta käsite tarkoittaa sitä että oleelliset komponentit on valmistettu Saksassa ja tästä saksalaiset yritykset haluavat pitää kiinni. Made in Germany Was macht Waren aus Deutschland so erfolgreich?

http://www.dw.com/de/was-macht-waren-aus-deutschla...

4)Yrittäjä Norbert Müller katsoo että Saksa on toki hyötynyt edullisesta eurokurssista mutta vahvuus vientimarkkinoilla ei kuitenkaan liity ensisijaisesti hintoihin:

„Neben „Made in Germany“ haben die Deutschen in den vergangenen Jahren natürlich auch sehr vom schwachen Euro profitiert…

Wenn ich mich noch an frühere Jahre der ständigen Wechselkursverschiebungen – gerade auch zu den schwächeren Währungen in Europa – erinnere, dann hat uns das natürlich auch Geld und Wettbewerbsfähigkeit gekostet. In der Pro-Kopf-Exportrate ist Deutschland heute nahezu doppelt so groß wie beispielsweise Frankreich, und damit sind wir mit Abstand auch größter Profiteur der für den Export günstigen Euro-Kursrelationen. Andererseits beziehen sich die derzeitigen Stärken der im Auslandsgeschäft erfolgreichen Industriebranchen nicht in erster Linie auf den Preis. Wir profitieren von unseren technologischen, qualitativen und nachhaltigen Effizienz- und Nutzungsvorteile. Deshalb sind Produkte und Leistungen „Made in Germany“ im internationalen Kampf der Währungsmächte immer noch stark genug, um auch härtere Währungen wegzustecken – wenn dabei auch finanzielle Einbußen in Märkten mit gravierenden Kursverschiebungen nicht auszuschließen sind.“

06.09.11"Grund für unsere Export-Erfolge sind die deutschen Tugenden“ http://www.deutsche-mittelstands-nachrichten.de/20...

5)Prof. Dr. Heiko Seif puhuu historiasta, koulutusjärjestelmästä, asiakas- ja markkinakeskeisestä tuotekehityksestä ja kumppannuksista:

„Die richtige Balance zwischen zentraler, ethnozentrisch geprägter Entwicklung von Technologien und Antizipation sowie Adaption von dezentralen, polyzentrisch geprägten Marktgegebenheiten zu finden, ist hierbei das A und O“

Munich Business School 19. Dezember 2014 - Exportweltmeister Deutschland: Warum die Deutschen so erfolgreich exportieren
http://blog.munich-business-school.de/2014/12/expo...

Jukka Laine

Ainakin joskus Ruotsissa oli teollisuus vapautettu sähköverosta. Mitkä ovat sitten teollisuuden jätemaksut.

Ruotsalaiset ovat ostaneet parhaat palat Suomesta edullisesti. He eivät yleensä tee huonoja kauppoja.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Onkin ollut mielenkiintoista seurata kuinka kiireellä suomalaiset ovat myynneet noita parhaita paloja. Ja kuinka siitä on seurannut usein Suomessa tapahtuvan toiminnan supistumista tai jopa loppumista. Näyttäisikin, että suomalaisessa omistamisessa ja johtamisessa on piirteitä jonka takia ne potentiaaliset "uudet Nokiat" pistetään lihoiksi jo paljon ennen kuin se lopullinen läpimurto olisi saavutettu.

Jukka Laine

Tuttavani työskenteli vientiteollisuudessa Saksassa ja sanoi menestymisen syyksi pidennetyn työpäivän palkan eteen ja kasvaneen Kiinan kaupan korvanneen osan Yhdysvaltojen kaupasta. Hän sanoi että saksalaiset elävät työlle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jokin Suomessa on sinänsä pielessä,että Torniosta lähtevä rst-levy täytyy kiertää ulkomaiden kautta takaisin Suomeen,niin se on halvempaa kuin suoraan täältä ostettuna.

Yrittäjät voisivat kertoa rohkeasti missä mättää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU pisti kunnon rangaistustullit kiinalaiselle ja venäläiselle teräkselle, 20-30%.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Hyviä kommentteja välillä.

Se, että saksalainen tekisi pidempää päivää ei pitäisi tässä laskelmassa vaikuttaa. Laskin yksikkötyökustannusten mukaan, jotta 2100 työntekijää tekisi jokainen 1600 tuntia töitä vuodessa.

Palkkojen jäykkyyskin on vähän niin ja näin. Suomessa tykätään reaalista jäykkyyttä mainostaa, muttei nimellistä.
https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/kalvo...
http://i.imgur.com/jyOS50H.png

Työntekijöiden palkkojen ja muiden vatvominen kuitenkin raskaan teollisuuden yhteydessä on minusta aika turhaa, koska ne ovat kokonaismenoista murto-osa, maan palkkatasosta riippumatta. Sähköä, materiaalia, koneita...ja muutama ihminen valvomassa, että koneet toimivat.

Sitä tässä mietin, että onko suurilla tehtailla etenkin vertailun hännille jääneissä maissa erityisiä tukia sähkön tms suhteen, joita tilastot eivät kerro. Kuljetuskustannukset syrjäisyytemme takia eivät kuitenkaan kaikkea selitä, koska ei tänne muuten rahdattaisi Kiinasta tavaraa. Kiinassa palkat ovat toki olemattomat Viroonkin verrattuna, mutta sähkö siellä maksaa teollisuudelle suurinpiirtein yhtä paljon kuin Suomessa.

Verotuksestakin oli kommentteja. Yhteisövero on Suomessa vertailumaista alin yhdessä Viron kanssa (jos voitot otetaan ulos).
http://ek.fi/wp-content/uploads/Nimelliset_yhtiove...

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Kun ei tuollaisia tilastoista näe, niin onneksi muut näkivät. Eli vastaus piilee raskaan teollisuuden verotuissa.

http://rikumerikoski.blogspot.fi/2016/10/sahkon-hi...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset