Turhia käppyröitä

Täystyöllisyys rajulla työajan lyhennyksellä

  • Vuosityöaika
    Vuosityöaika
  • Kuukausipalkka
    Kuukausipalkka

Kaaviot ovat teoreettisia, mutta olisiko palkkojen alennus työaikojen lyhennyksen kautta järkevämpi tie kuin yleinen palkkatason alennus? Tekniikan kehitys on tietenkin yksi syy miksi työtä ei riitä kaikille entiseen malliin. Sitä tosiasiaa vastaan voimme tietysti taistella tekemällä sitä työtä vähemmän tai sitten alentaa palkkojamme niin paljon, ettei kannata hommata tilalle tehokkaampaa konetta. Jälkimmäinen minusta kuulostaa takaperoiselta ajattelulta, mutta siihen suntaan perusporvari-hallitus haluaa.

Kaavioissa työn määrä maassamme pysyy samana, mutta saman työn tekisi useampi käsipari. Yrittäjiä olisi edelleenkin sama määrä ja he saisivat tehdä entiseen malliin töitä, sekä pitää yrittämisestä tulevat tulonsa.

 

Se kuinka tuo toteutettaisiin, kuinka myrskyisän vastaanoton ehdotus saisi työtätekevässä kansanosassamme (leikkaantuisihan monen palkkataso) ja mitkä olisivat yhteiskunnalliset vaikutukset olisi oma juttunsa, jota en ala pohtia sen syvällisemmin. Sen verran kuitenkin laskeskelin, että 6 tuntia/vuosi työajan lyhennys kaikille tasapuolisesti olisi saanut meille 1990-2008 aikavälillä täystyöllisyyden aikaan, laman rumia lukemia se ei olisi poistanut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

6 tuntia/vuosi ei kyllä reaalitodellisuudessa olisi saanut meille 1990-2008 aikavälillä täystyöllisyyttä aikaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että pääosalla työntekijöistä on tapana viettää töissä luppoaikaa enemmän kuin 6 tuntia/vuosi, jolloin lopputuloksena olisi ollut jonkinasteinen työtehon paraneminen suhteessa kustannuksiin, muttei kuitenkaan juurikaan uusia työpaikkoja. Jotta vaikutus olisi riittävän tehokas, pitäisi täyden työpäivän mittaa leikata vähintään 25%.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Toki tuo on vain excelöintiä, eikä ota huomioon tuollaisia reaalimaailman juttuja. Tuskin myöskään kaikki uudet työntekijät olisivat yhtä tehokkaita kuin talossa kauan olleet. Myös monissa tapauksissa maksettaisiin ennemmin ylityökorvauksia kuin palkattaisiin uusia työntekijöitä.

Juhani Nurminen

Ennen oli kaikki paremmin.
Töihin kun menit, niin siinä samalla sitten opit ja sinut tuli ammattilainen.
Tänä päivänä pitää monella alalla olla ensin koulutus, sitten pääset oppisopimuksella opiskelemaan, jos pääset.
Eikä tulevaisuus näytä yhtään paremmalta - kysymys kuuluu:

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

6h/vuosi???
Lyhennettäisiin työaikaa siis 360 min. per vuosi, eli noin 1,5 minuuttia per työpäivä?

Varmasti ymmärsin jotakin väärin.

Henry

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Samalla laskentatavalla mutta eri premisseillähän arvon pääministerimme on pidentämässä työpäiviä 12 minuutilla. Excel on siinä mielessä aika heikko palvelija, että sitä käyttämällä irtaantuu väkisinkin todellisuudesta, joka ei tottele taulukoiden kaavoja.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Kiitos. Huomasin tuon ansiosta virheen, että oikeampi lukema olisi vähän yli 7 tuntia, koska työttömyys vuonna 1990 ei ollut 2% vaan 3,2%.

Karkeasti laskien se menisi tosiaan noin sekuntikellolla mitaten. Toisaalta tuo vastaisi taassain samaa, kuin vuodessa kukin työntekijä tekisi yhden työpäivän vähemmän.

Työaika 1990-2008 vuotta kohti lyheni työntekijää kohden vuodessa keskimäärin 2h 56min, mm lisääntyneen osa-aikatyön takia. Lyhentyminen olisi pitänyt olla kuitenkin 7h 12min, jotta se 2% täystyöllisyyttä vastaava luku oltaisiin saavutettu.

Jos taas vuodessa on noin 215 työpäivää, niin niille tasaisesti jaettuna nuo luvut olisivat sekuntikellolla mitattavia.

En ajatellutkaan, että sekuntikello kourassa alettaisiin vahtia, että jokainen poistuu 2min 15s tms aiemmin työpaikalta. Ilmeisesti niin kuitenkin voitaisiin tehdä, kun päivien pidentäminen onnistuu samalla tavalla pääministeriltä.

Kuten aluksi jo kirjoitin, niin tuo oli teoreettinen laskelma. Joka tapauksessa töitä jakamalla olisi mahdollisuus saavuttaa tyästyöllisyys.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Täystyöllisyys olisi kyllä mahdollista saavuttaa töitä jakamalla, mutta hurjien kipuilujen kautta, koska tehtäviä ei vain jaettaisi uusiksi (paitsi ehkä vuorotyössä, jos siirryttäisiin kolmivuorotyöstä nelivuorotyöhön), vaan työtehtävien organisointi olisi monilla aloilla pakko laittaa uusiksi. Esim. lisätön kaksivuorotyö virkasuhteissa toki halventaisi kuluja, kun samoja huoneita ja koneita voisi käyttää kaksi henkeä joka päivä, ja asiakkaat voisivat saada palvelua 12 tunnin ajan joka arkipäivä, mutta esimiestyö ei lisääntyisi samassa suhteessa, tietokoneita, työpöytiä sun muita tarvittaisiin totuttua vähemmän jne., eli väkisinkin koko työelämän rakenne muuttuisi.

Lopputuloksena voisi melko helposti olla tilanne, jossa tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ei kasvaisikaan, vaan jäisi jumittamaan paikoilleen, koska työelämään siirtyneen populaation tulot eivät välttämättä kasvaisikaan verrattuna tukiin, ja samalla hintainflaatio käynnistyisi kattamaan suuremmasta työvoiman hallinnoinnista koituvien kulujen verran (jota toki muiden kulujen pieneneminen hillitsisi). Työntekijöiden tulojen tosiasiallinen kasvu kuitenkin on se tärkein asia täystyöllisyyttä tavoiteltaessa, muussa tapauksessa juuri mikään ei kansantalouden tasolla muuttuisi, paitsi valtion edellytykset maksaa pois valtionvelkaa, mikä olisi aika harmillinen juttu kasvun näkökulmasta. Ainakin nykyhallitus taatusti innostuisi maksamaan velkaa pois.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Jälkiviisaus on tässä toki vahva. Joskus ennen subprime-/eurokriisejä ei tiedetty tulevaisuudesta mitään ja tuolla kehityspolulla olisimme matkanneet kohti täystyöllisyyttä ilman mitään kikkailujakin.

Sen verran, että entistä eriytyneempihän (täysiaikaisen työntekijän) palkkataso on peruspäivärahasta. En tiedä vanhemmista tilastoista, mutta kyllä vielä 80-luvulla vallitsi nykyistä puolet pienempi työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys oli olematonta ja työttömistä suurin osa sai ansiosidonnaista. Vaikka palkkataso oli huonompi työttömän tulotasoon verrattuna mitä nykyisin, niin silti työpaikoille riitti ottajansa.

Valtionvelkaa olisin hoitanut toisella tapaa, mutta juu.
http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221083-julk...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Peruspäiväraha on vain yksi tuki, päälle tulevat asumistuet, päivähoitomaksut, ansiotuloverot sun muut tuloihin sidotut asiat, jotka tulojen mukana eläessään erityisesti pääkaupunkiseudulla helposti ainakin isommalla perheellä johtavat toimeentulotuen tarpeeseen hyvälläkin palkalla, kun samalla toimeentulotuen tarpeen perustelu voi olla hyväpalkkaiselle hankalaa, kun laskennallisesti käteen jää enemmän rahaa kuin reaalisesti, osan vain "hyvätuloisiin" kohdistuvista välttämättömistä tosiasiallisista kuluista jäädessä huomiotta. Siinä vaiheessa joutuu miettimään, pitääkö irtisanoutua ihan vain jotta olisi varaa elämiseen, kun tuet eivät huomioi kaikkia niihin vaikuttavia muuttujia.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Toki tukiviidakosta löytää näitä kannustinloukkuja. Onhan näitä kaikenlaisia systeemejä jo olemassa, mitkä nähdään kannustimina. Pienipalkkaisella menee paljon vähemmän veroja kuin samansuuruista eläkettä/työttömyys tm etuutta saavalla, asumistuessa 300e työtulovähennys jne.

Asumistuen olisin nykymuodossa lakkauttamassa ja siirtämällä sen kansalaispalkan osaksi (toki jonkinlaisilla siirtymäajoilla ja esim opiskelijoiden asumislisän jättäen).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset