Turhia käppyröitä

Työttömyyskorvaus ei ole liian suuri

  • Peruspäiväraha nykyrahassa
    Peruspäiväraha nykyrahassa
  • Peruspäiväraha kuukaudessa / keskimääräinen tuntipalkka
    Peruspäiväraha kuukaudessa / keskimääräinen tuntipalkka

Työmarkkinatuen/peruspäivärahan lisäksi olisi sen tuhat muuttujaa asumistuista ja sovitelluista päivärahoista erinäisiin vähennyksiin ja tulosidonnaisiin maksuihin, mutta keskityn vain bruttomääräiseen työttömyyskorvaukseen ja tuntipalkkaan.

 

Ensimmäinen kuva esittää kuukausittaisen peruspäivärahan arvoa nykyrahassa. Koska se on ollut hintaindeksisidonnainen, niin vaihtelua ei ole tapahtunut 2012 tulleen 100e lisäyksen lisäksi.

 

Toisessa kuvassa laskin kuinka monta tuntia keskimäärin täytyisi tehdä, jotta pääsisi samaan bruttosummaan peruspäivärahan kanssa.

 

Mitäkö näistä ajattelen?

1. Ihmiset kävivät töissä ennen lamaa 1990, vaikka töitä piti tehdä enemmän saadakseen saman verran kuin työttömänä.

2. Nousukaudella palkat nousivat nopeammin kuin hintaindeksi ja työttömyyskorvaus. Silti työttömyys jäi korkealle tasolle, vaikka vähäinenkin työtuntimäärä olisi taannut suuremman elintason.

3. Lukuunottamatta 2012 vuoden sadan euron kädenojennusta työttömyyskorvaus suhteissa palkkoihin on huonontunut kaksikymmentä vuotta. Silti TEM kertoo, että meillä on lähes puolimiljoonaa työtöntä.

= Työttömyys ei johdu työttömien työhaluttomuudesta, vaan töiden puutteesta.

 

Lähteitä

Ennen 2008 vuotta olleet peruspäivärahan suuruudet -

http://www.kela.fi/documents/10180/243147/Haataja_17032009.pdf/c3b34477-...

Sen jälkeiset katselin "Kelan etuudet numeroina"-vuosijulkaisuista.

Tuntipalkat arvioin Tilastokeskuksen Kansantalouden kirjanpidosta jakamalla saadut palkat palkansaajien tehdyillä työtunneilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Peruspäiväraha ei varmaan olekaan liian suuri, ansiosidonnaiset ovat asia erikseen. Tälläisellä muutaman rivin blogitekstillä et vielä pysty kumoamaan empiirisen taloustieteen havaintoja ympäri maailmaa.

Työttömyyskorvaus on myös pieni osa sosiaaliturvajärjestelmää. Sitä ei ole mitään mieltä tarkastella yksinään. Esimerkiksi asumistuet ja toimeentulotuet muuttavat kuvaamaasi tilannetta hyvin radikaalisti. Pitkäaikaistyötön Helsingissä saa etuuksia yhteensä nettomääräisesti ehkä noin 1200€, joka vastaisi likimain 10€ tuntipalkkaa kokoaikatyössä kun lasketaan kaikki toimeentulotuesta maksettavat menot mukaan.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Jos ei blogisti pysty kumoamaan jotain, niin ei Pekkakaan voi yleistää aina ja ihan kaikkea.
Uskallan väittää, että meillä on iso kasa ihmisiä(esim. minä), jotka eivät saa työttömyyskorvauksen päälle yhtään mitään muuta. Ei siis asumistukea, ei toimeentulotukea tjms.
Itse asun omakotitalossa, joka siis oma(tahi avokkini), maksettu pois aikaa sitten. Ei siihen mitään tukea saa..jos haluaisi anoa esim. toimeentulotukea, niin pitäisi selvittää esim. öljylaskut, ne sitten jyvitetään tasaisesti ympäri vuoden, joten ei ylity normit, vaikka jossain kuussa joutuisikin maksamaan suuria laskuja.
Sama kaikissa muissakin..jokainen lasku jaetaan vuoden ajalle ja sitten katsotaan ylittyykö normit. Eipä ne ylity, koska osa-aikaisen kassaneidin ja työttömän tulot riittävät siihen.

Se sitten kokonaan toinen asia, mitä tekee "sossutatu" Helsingissä ja paljonko saa korvauksia. Mutta haluan nyt varmuudeksi taas kerran muistuttaa, että ihan kaikki eivät asu työttöminä vuokralla siellä pääkaupunkiseudulla, vaan meillä on työttömiä täällä maakunnissakin omissa asunnoissaan.
PS itse en usko siihen että työttömien tuet pois ottamalla työllisyys kasvaa.

Tässä omat hankkeeni, ihan noin esimerkkinä niistä "suurista" ansiosidonnaisista:

Tapahtumalaji Ajalta Lapset e/pv Päivät Euroa
Päiväraha, AT 010716-310716 0 36,82 21/21 773,22
Verollinen brutto 010716-310716 773,22
Veroton brutto 010716-310716 0,00
Ennakonpidätys AT (25%) 010716-310716 -193,31
Netto enn.pidätyksen jälkeen 010716-310716 579,91
Jäsenmaksu 010716-310716 -10,67
Netto ennen perintöjä 010716-310716 569,24
Maksettava netto 010716-310716 569,24

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olet ihan oikeassa. Eri ihmiset saavat erilaisia summia. Jos minä saisin päättää, edullisesti asuvat saisit nykyistä enemmän ja 'tatut' vähemmän.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #5

Minä kannatan tuota. Asumistuki on itseään ruokkiva järjestelmä. Jos olet tulotasosi puolesta asumistuen piirissä, niin halvempaan (yleensä pienempään ja/tai syrjäisempään) asuntoon vaihtamisesta hyödyt ovat parin euron luokkaa ja se on nopeasti käytetty matkakustannusten kasvaessa.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Ennen ansiosidonnainenkin on ollut suurempi palkkoihin nähden, mutta ei silti väki jäänyt rykimään kattoon. Eli lähinnä yksi syy lisää olla syyllistämättä työttömiä.

Jos mukaan otettaisiin asumisen hinta, niin hyvä jos palkkatasokaan pysyy perässä. Esim vuokrista jää vähintään se 20% itsemaksettavaa nykyisin (sen historiaa en ole tutkinut, että onko asia ollut joskus toisin).
Esim nyt tuo esimerkkini yksinasuva työtön. Hänellä on 25 neliön kämppä pääkaupunkiseudulla, mistä KELA on maksanut 20 neliön edestä vuokraa. Hänelle se 5 neliön vuokra on kustantanut vuosi vuodelta enemmän, joka kuukausi.
1990, 37 €
1995, 47 €
2000, 57 €
2005, 62 €
2008, 62 €
2009, 66 €
2010, 68 €
2011, 68 €
2012, 68 €
2013, 70 €
2014, 72 €
2015, 75 €
Nykyiselläänhän asumistukeakin saa enemmän samalla tulotasolla töissäoleva, mitä työtön. Lisäkannustetta lisää, mutta eivät ne työttömät edelleenkään mahdu tarjottuihin työpaikkoihin, ellei jotain hyvässä lykyssä paria euroa tunti tarjoavia puhelinmyyjän hommia lasketa.

Kaikki eivät myöskään saa tai jaksa hakea toimeentulotukea, vaikka yksin tuloja ja asumiskuluja tuijottamalla olisikin oikeutettu.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Teet nyt edelleen yksinkertaistuksia jotka eivät sovi millään tavalla yhteen tutkimustiedon kanssa.

Nykyisellään asumistuki ei ota mitään kantaa asunnon pinta-alaan, ja tuskin se aiemminkaan oli mitään 20 neliötä se raja. 37 m2 yksinasuvalle jos oikein muistan.

Helsingissä noin 10% asuntokunnista jaksaa hakea toimeentulotukea. Eli melko moni kuitenkin.

Siinä olet kyllä oikeassa että koska asumistuki lasketaan bruttotulojen perusteella, se itseasiassa hyödyttää hiukan enemmän palkkana tulonsa saavaa kuin sosiaalietuutena. Olettaen että ei saa esimerkiksi toimeentulotukea jossa huomioidaan nettotulot. Aiemmin toimeentulotuessa oli 7% omavastuu asumismenoissa, nyt sekin on poistettu.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

En tiedä onko käytäntö muuttunut, mutta minusta sosiaalitoimi maksaa vuokran vain jos tulot muuten ovat todella pienet.

Keskiarvot ovat keskiarvoja. Tarkempia lukemia en löytänyt, mutta HElsingissä tuo keskiarvo/asukas on 34 neliötä kerrostalossa asuville.
25 neliötä on aika pieni asunto, mutta ihan normi yksiö (itse ainakin asuin sellaisessa 5 vuotta aikanaan). Toiset asuvat väljemmin ja toiset tiiviimmin ja keskiarvoksi tulee tuo 34 neliötä.

Viedään nyt pidemmälle tuo laskelma kuitenkin. Esimerkkihenkilö asuu Helsingissä keskiarvojen mukaisesti.
34 neliötä
Vuokra neliöltä 14,97e (2015 mukaan)
= 508,98e
Kelan laskurilla sain, että he maksavat 80%, 406,40e.
Työttömälle jää maksettavaa 102,58e.
Lisäksi ennakonpidätys työttömyysetuudesta on 20%

Työttömyysetuus 702,62
Asumistuki 406,4
Ennakonpidätys 140,52
Vuokra 508,98
= 459,52e

Minimitoimeentulotuki on 485,50e. Tuon erotuksen (25,98e)voisi toki esimerkkihenkilö koettaa hakea, mutta kaikki työttömäksi jääneet eivät ole automaattisesti omaisuudettomia. Voi olla osaketta ja säästötiliä tai muuta helposti realisoitavaa omaisuutta. Moniko ryhtyisi ne tyhjäämään, jotta saisi 26e tukea? Ei varmaan moni.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Toimeentulotuki korvaa tietysti paljon muutakin. Kotivakuutus, sähkö, vesi, terveydenhuoltokulut ja välttämättömiksi katsotut kodin hankinnat esimerkiksi, eli yleisesti vaje kasvaa paljon suuremmaksikin. Mutta jos säästöillään pärjää niin hieno homma.

Sinänsä suhtaudun tuohon realisoimiseen vähän kahtiajakoisesti. Olisihan se hyvä että sosiaaliturva palkitsisi jollain tavalla niitä jotka ovat säästäneet rahaa palkastaan. Toisaalta omassa käytössä olevaa asuntoa tai kohtuuhintaista autoa ei tarvitse myydä, joten voihan ne rahat panna vaikka autoon tai ostaa kotiin jotain kivaa. Kultaharkkoja hyllyn päälle..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset