Turhia käppyröitä

Työllisyyden ja tuottavuuden vaikutus bruttokansantuotteeseen

  • Työllisyyden ja tuottavuuden vaikutus bruttokansantuotteeseen
  • Työllisyyden ja tuottavuuden vaikutus bruttokansantuotteeseen

Havainnoin tuossa, että viime vuonna työtuntien määrä on kasvanut prosentuaalisesti saman verran kuin bkt. Tästä seuraa ainakin sellaista, että työhän ei ole silloin ollut yhtään tuottavampaa kuin aiemminkaan. 1860-2016 lyhkäisellä aikavälillä tarkastelin tuota yrittäen selvittää kuinka suuri osuus bkt:n kasvusta on ollut työn määrästä johtuvaa ja kuinka suuri osa tuottavammasta työstä. Bruttokansantuote on kasvanut moninkertaiseksi tuosta 1860 vuodesta, mutta työntekijöitä ei ole kuitenkaan kymmeniä miljoonia. Tällöin kasvun on täytynyt tulla tekniikan kehityksestä.

 

Ensimmäisessä kuvassa nämä arvot vakioituina, 1860 vuosi saa arvon 100 kummallakin mittarilla. Väestön määrän kasvun takia työn määrä on lisääntynyt moninkertaiseksi lähtövuodesta, mutta niin teki myös tuottavuus. Sotien jälkeen alkoi jyrkkä nousu, joka tyssäsi vasta eurokriisiin/nokia-krapulaan tai miksi sitä sanoisikaan. Tuottavuus kasvoi myös 90-luvun lamassa vuodesta toiseen, työn määrä kansantaloudessa väheni valitettavasti tällöin vielä enemmän mitä syöksykierteeltä näyttänyt bruttokansantuotteen viiva.

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1860-2016 välillä keskiarvoisesti 2,93 % vuodessa, vaikka mukaan mahtuu nälkävuosia, sisällissotaa ja muuta verenvuodatusta Leningradin porteilta Kilpisjärvelle.

Tästä tuottavuuden kasvun osuus vuotta kohti oli 2,17%/vuosi ja työllisyyden kasvun 0,76%/vuosi.

 

Toisessa kuvassa leikitään, että työntekijöiden määrä lisääntyisi (ikäluokassa 15-64 vuotta) niin, jotta työllisyysaste pompahtaisi suoraan tasolle 72% vieläpä niin, että työ olisi yhtä tuottavaa näillä 114 tuhannella töihin päässeellä. Jana alkaa vuodesta 2007, jolloin kaikki näytti hyvältä. Vaikka tämä työloikka tapahtuisi, niin ei se olisi mikään tuottavuusloikka. Tuottavuus olisi edelleen pari pykälää huonommalla tasolla kuin 10 vuotta aiemmin. Bruttokansantuotteen volyymikin olisi niin huikealla tasolla, että olisimme jo 9 vuoden takaisissa lukemissa. Mitäs sen jälkeen, kun ihmisillä olisi tarpeeksi töitä, mutta bkt ei siltikään kasva? Lisää kikyja ja traktorit auroiksi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Neuvostoliitossa oli työpakko kaikille.

Kannatan samaa Suomeen. Vastikkeettomat korvaukset eivät vie yhteiskuntaa eteenpäin.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Neuvostoliitto olikin tunnettu teknisestä kehityksestään. Erot Ladojen vuosimallien välillä olivat aivan huikeita edistysaskelia vuodesta toiseen.

Eikä se talous kasva vaikka kaikki työttömät pistettäisiin maakuntamuseoita vahtimaan ja olemaan koulujen välituntivahteina, kun ei muuta keksitä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuottavuuden lisääminen tuntuu puuttuvan lähes täysin hallituksen tavoitteista. Niin koulutussäästöt kuin vaikkapa paljon puhuttu kiky-paketti ovat tuottavuuteen pikemminkin negatiivisesti vaikuttavia. Tämä on aika jännää kun muistaa mikä osa tuottavuuden kasvulla on yhteiskuntamme hyvinvoinnin muodostamisessa.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Nokia kansantalouden veturinahan se romahti samaan aikaan kuin moni euromaa, pankki ym. Siitä en ole kyllä päässyt perille, että miksi kehitys pysähtyi eikä vain notkahtanut. Tekniikka alalla kuin alalla on kuitenkin tällä vuosikymmenelläkin harpannut isoin askelin eteenpäin, mutta se ei näy talouden käyrissä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kyse on useammasta samanaikaisesta asiasta.

1. investointien määrä on pysynyt varsin matalana tuon pysähdyksen ajan.
2. vientiteollisuutemme tuotanto on laskenut monta vuotta putkeen käytännössä kaililla teollisuudenaloilla.
3. Tuottavuutta kasvattaneiden alojen vaikutus kokonaisuuteen on vielä rajallinen, sillä tuottavuus on kasvanut mm tietoteknisten palveluiden kaltaisilla aloilla. Näiden alojen vaikutus kokonaisuuteen on vielä pienehkö.
4. Se Nokia ja siihen nojannut klusteri on romahtanut. Mutta tämä romahdus oli suhteellisen hidas, joten tuotannon lasku jakautui varsin monelle vuodelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset