Turhia käppyröitä

Ansiotasoindeksi jaettuna Bruttokansantuotteella

  • Ansiotasoindeksi / BKT, 2017Q2 = 100
    Ansiotasoindeksi / BKT, 2017Q2 = 100

Osa NN poikkitieteellisistä nyhräyksistäni.

 

Palkat ovat nousseet vuosikymmenten saatossa, mutta bruttokansantuote on noussut niihin nähden kovemmalla huminalla. Kuvan luku lähinnä kuvaa sitä, että kuinka paljon suurempi (tai pienempi) nykyajan palkkatason pitäisi olla, jotta se vastaisi esimerkkiajan bruttokansantuotetta. Esimerkiksi jos ansiotaso olisi yhtä kova suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin 50 vuotta sitten 1967, niin nykyisin palkat olisivat 40% kovempia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Varat on käytetty siis muuhun kuin palkkaukseen?

Käyttäjän HeikkiTurunen kuva
Heikki Turunen

Tehokkaampaan tekniikkaan sitä on ainakin käytetty.

Itse ainakin näen tuon niin, ettei ihmisiä kuitenkaan nykyisin alipalkata normaaleissa töissä, vaan paremman tekniikan avulla he saavat enemmän aikaan (mitä vaikka esimerkiksi ottamani aika 50 vuotta sitten).

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi

Miltä näyttäisi kuva, jos nimittäjänä olisi BKT per capita? Se toimisi välillisenä indikaatorina palkkojen suhteesta kokonaistuotantoon. Toisaalta vertailun voi tehdä suoraan laskemalla kokonaispalkkasumma suhteen BKT:hen.

Käyttäjän HeikkiTurunen kuva
Heikki Turunen

http://www.thebirdandtheelephant.com/wp-content/up...

Kiitos. Minäpä teen vertailun tai kymmenen heti kunhan tässä kerkeän. Väkiluku ei ole noussut 50 vuodessa sentään 40%, mutta loiventaa tuota käppyrääni ja mittaa paremmin sitä mitä aioin (kvrtaalitasolla).

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Niin ja en halunnut mitata KAIKKIA palkkoja, koska siinä näkyy miten vähempi väki saa enemmän aikaan. Koetin mitata tuolla lähinnä sitä, että kuinka paljon nyt töissä oleva saa osakseen bruttokansantuotteesta.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Vaikka TOKI tätä voisi mitata silläkin, että kuinka paljon työtuntia kohti syntyy bruttokansantuotetta ja paljonka tuntia kohden saadaan palkkaa. Hmmm... Ehkä aloin miettimään turhan monimutkaisesti :p

Pekka Pylkkönen

Käppyräsi ovat mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä. Itsellä ensimmäisenä tuli mieleen myös se että mihin ylijäämä menee. Se ainakin tiedetään että julkinen sektori on kasvanut voimakkaasti tuolla ajalla. Pelkästään Vuodesta 1990 se on (käyvin hinnoin) kolminkertaistunut.

Käyttäjän HeikkiTurunen kuva
Heikki Turunen

Monesti näytetään miten palkkojen osuus bkt:sta on laskenut.

Kun yksi määritelmä bkt:lle on:
+ palkansaajakorvaukset
+ tuotanto- ja tuontiverot
- tukipalkkiot
+ bruttotoimintaylijäämä
+ sekatulo, brutto...

Niin ei se laskenut osuus palkansaajakorvauksista ole niinkään siirtynyt bruttotoimintaylijäämään vaan vero-kohtiin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Palkansaajia suhteessa koko väestöön on nykyään enemmän kuin aiemmin ja siksi palkat ovat pienempiä suhteessa BKT:hen. Jos ajatellaan kuinka paljon kotirouvia oli aina 70-luvulle asti, niin tämä tulee ymmärrettäväksi. Sitä ennenkin asuttiin tiilitaloissa ja reissattiin Kanarialla - miehen palkalla.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Maatalousyrittäjät ovat tosiaan lähes kokonaan kaikonneet tässä vuosien saatossa ja siirtyneet eläkkeelle/työttömiksi/palvelualalle (noin teoriassa, teollisuudenkin työpaikat ovat vähentyneet viimeiset 50 vuotta).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset