Valtionvelka on pienentynyt kohta kolme vuotta
Valtionvelka kasvaa ennätyssuureksi, uutisoidaan aina vaan uudestaan ja uudestaan kuin ilmastonmuutoksesta ja tulevasta katastrofista. Ilmastonmuutosta ei nyt niin helposti pysäytetä, mutta valtion velkaantuminen on kyllä jo pysäytetty 2015, kuten Jan Hurri kertoi jo viime vuonna.
2015 alusta alkaen valtionvelan nimellisarvo on lisääntynyt 8,2 miljardia Oikeasti se on vähentynyt peräti 15,9 miljardia. Kikka liittyy siihen, että valtionvelkaa on kuitattu keskuspankkielvytyksellä. Se on se taikaseinä ja Sampo, josta rahaa tulee. Valtio ottaa velkaa itseltään. Koska mitään hyperinflaatioita tai edes inflaation poikasta ei ole näkynyt tässä, niin tuo elvytysohjelma jatkunee hamaan tulevaisuuteen saakka.
Ovathan ne Keskuspankin miljardit oikeaa velkaa, mutta niitten takaisinmaksaminen onkin vähän niin ja näin. Mitä keskuspankki tekisi rahalla, jota ei ollut olemassa ennenkuin itse raapustivat vekseliin puumerkin? Jos näitä (nollakorkoisia) lainoja meinataan joskus maksaa takaisin, niin ne voidaan yhtälailla kuitata samansuuruisella keskuspankin lainalla ja ajan saatossa inflaation myötä sillä lainalla ei ole enää arvoa.
Koska en osaa tehdä havainnollistavia kuvia, niin tuossa kutakuinkin keskuspankkirahoitus, kuten minä sen ymmärrän: Valtio tarvitsee miljardin. Keskuspankki painaa miljardin setelin ja antaa sen valtiolle 0%-korolla. 10 vuoden päästä Valtio ei ole edelleenkään tehnyt ylijäämää, jotta voisi maksaa miljardilainaa (joka inflaation takia on enää 900 miljoonan arvoinen). Keskuspankki painaa uuden miljardin setelin ja antaa sen valtiolle, joka maksaa miljardin lainan takaisin. Kymmenen vuoden päästä sama homma (jolloin velka 800 miljoonan arvoinen) jne. Sadan vuoden päästä Valtiolla on sitten varaa maksaa taskunpohjan kolikoilla miljardilaina keskuspankille, joka pistää ne vaikka pajatsoon.
Lähteet:
Käytännössä tuo kehitys näky siinä, että Suomen Pankki on lisännyt osuuttaan Suomen valtion lainoittajana. Sitä mukaa, kun Suomen pankin osuus lainoittajana suurenee, lisääntyy valtion velka sille itselleen samassa suhteessa ja velka ulkomaisille pankeille vähenee. Sitä en tiedä, mikä taho tästä höynäytyspelistä hyötyy. Ilmeisesti kaikkein hyvätuloisimmat ja samaan aikaan kiristetään pienituloisten elinehtoja. Se on tulojen siirtoa köyhiltä varakkaille, kun pitäisi toimia juuri päinvastoin, eli helpottaa köyhimmän väestönosan elinehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan pumppaaminen valtiolle luulisi helpottavan velan hallintaa ainakin, mutta ei keskuspankkirahoitus loputtomiin jatku, ettei nyt Suomi ihan voi alkaa maksamaan esim etuuksia ja palkkojaan keskuspankkirahoilla. Luulisi nyt kuitenkin edes vähän näkyvän leikkausvisioissa nuo 24 miljardia, jotka ovat tupsahtaneet tyhjästä, mutta ei.
En pidemmälle noita tutkinut, mutta kyllähän EKP on ostanut myös muita kuin valtionlainoja ja pistänyt pörssiinkin…mikä nyt ainakin kuulostaa lähinnä kuplan paisuttamiselta, jolla ei reaalitalous vedä tai inflaatio kasva yhtään sen enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Kuullostaa kyllä lähes huijauksen kaltaiselta kikkailulta. Sellaisilla on taipumuksena romahtaa veronmaksajien maksettavaksi, ainakin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopan Keskuspankki kyllä valvoo liikkeellä olevaa euromäärää eikä Suomen Pankki voi lainata valtiolle rahaa muutoin kuin hankkimalla itse velkakirjoja kansainvälisiltä markkinoilta.
Joten ”valtion” velka nimellisesti on saattanut aletakin, mutta valtiosta johtuva julkinen velka ei. Se on kasvanut edelleen. On selvää, että tarkoituksenmukaista on tarkastella asioita vain fundamentaalisesti valtion tulojen ja menojen suhteen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos myyn hevosen, niin se on tuloa, mutta taikurin hatusta saatu satanen taas ei.
Hyvähän se tasapaino olisi. Tuskin tulee toteutumaan kuitenkaan tällä väestörakenteella ja näillä ”lasketaan veroja, niin verotulot lisääntyvät” horinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
EKP:n epäsuoran LTRO-setelielytyksen myötä kertyneet valtionvelkakirjat (n. 20% koko euroalueen valtionvelasta) jäänevät lopulta pysyvästi osaksi EKP:n tasetta, joten elvytys muuttuukiin käytännössä suoraksi setelielvytykseksi. Ts. keskuspankki tulee suoraan rahoittaneeksi euroalueen valtioita.
Lopulta EKP rahoittanee Japani-tyylisesti suoraan eurovaltioita ilman erillistä LTRO-ohjelmaa. Ohjauskorkokin taitaa vielä painua negatiiviseksi.
Inflaatio ei tule käynnistymään sillä elvytysrahat eivät ohjaudu reaalitalouteen, vaan asset-kupliin.
Lopulta valtiovelkakirjat ovat niin ylihintaisia, että ne romahtavat ja lainakorot piikkaavat aiheuttaen valtionvelkakriisin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan jees blogaus. Täähän menee niin että QE:n kautta Suomen Pankki ostaa omistajansa Suomen valtion velkaa enemmän kuin sitä lasketaan liikkeelle, josta tuo Turusen arvioima nettopienennys.
Tästä kuitenkin puuttuu taseen toinen puoli, eli Eurojärjestelmän liikepankeille on syntynyt täsmälleen tuon nettopienennyksen kokoinen saatava Euromaiden keskuspankeilta ja EKP:lta.
Näin ollen QE:ta voidaan ajatella ennemminkin systeeminä jossa keskuspankit ovat pakottaneet euromaiden liikepankit rahoittamaan euromaiden valtiovelkaa keskuspankkitalletuksia (reservejä) luomalla, joista vielä pakotetaan negatiivinen korko tällä hetkellä. Pankit siis tekevät tappiollisia sijoituksia valtiovelkaan (ilman maariskiä ja maatuottoa, koska ”omistavat” keskuspankkivelkaa), de facto.
Kaikenkaikkiaan kannatan kuitenkin QE:ta, koska se vain vastaa USA:n ja Japanin ja Sveitsin ja Ruotsin tekemiä valuutan heikentämiseen tähtääviä valuuttasota-operaatioita. Lisäksi QE:n myötä valtiovelan korkorasitus on romahtanut, joka on hyvä juttu ja tuo talouteen kasvuvaraa. Varjopuolena tietty hemmetinmoinen kuplautuminen ja talouskurin ja korkojen markkinahinnan menetys.
Jotkut federalistit ovat myös sitä mieltä että vaikka valtiovelkoja ostellaan oman keskuspankin taseeseen, niin tästä syntyvä keskuspankkivelka (=nuo euroliikepankkien keskuspankkitalletukset) tai ainakin TARGET2-saldojen kasvu olisi yhteistaattua federaatiovelkaa. Itse en ole samaa mieltä.
Tuosta voi ihastella käppyränä eurojärjestelmän kokonaisvelkaa kun klikkaa ensin ”liabilities”. Liikkeellelaskettu setelistö ja liikepankkivelat siinä kaksi alinta ja suurinta (federaatio?)velkaantumiserää.
https://www.ecb.europa.eu/pub/annual/balance/html/…
Ilmoita asiaton viesti