*

Turhia käppyröitä

Työtunteja 150 vuoden ajalta

  • Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde 1865-2016
    Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde 1865-2016
  • Työllisten vuosityötunnit ja eri talouden alojen osuus niistä
    Työllisten vuosityötunnit ja eri talouden alojen osuus niistä

Pläräämällä Kansantalouden historiasarjaa 1860-2016 ja Väestö iän (5-v.) ja sukupuolen mukaan 1865 - 2016 -tilastoja koetin päästä jonkinlaiseen käsitykseen menneisyyden työtunneista ja huoltosuhteista sun muista. Peräkylän tuvassa 150 vuotta sitten tuskin jokainen piian ja rengin työtunti kirjattiin ja kiikutettiin byrokraattien arkistoitavaksi, joten siksi mukana on omaa arviota tilastoimattomasta alkutuotannosta, joka muuten olisi kuulunut lukuihin (ajanjaksolta 1865-1911).

 

Ensimmäisessä kuvassa väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde. Väestöllinen nyt on aika suoraa kopiota Tilastokeskuksen luvuista, mutta tuo taloudellinen huoltosuhde on sitten sitä enemmän omia laskelmia, mitä kauaemmaksi menneisyyteen mennään

 

Toisessa kuvassa on työllisten vuosityötunnit. Alkutuotannon (tuon vihreän alueen) yläreunassa on siis työllisten kokonaistyötunnit ja noiden alueiden koko näyttää kuinka suuri osa kansantalouden työtunneista tehtiin teollisuudessa, raksalla, palveluissa tai alkutuotannossa.

 

Laskelmia varten on Open officessa auki taulukot Nimetön 1, Nimetön 2...Nimetön 8. Voisin ehkä koettaa tehdä noita selkeämmin, niin tajuaisin itsekin joskus tulevaisuudessa, että mikähän tuokin nyt oli. Tallensin noista lopulta vain yhden nimellä "työn ikeestä päästään 2212", mikä liittyi tulevaisuuden ennusteeseeni menneen perusteella, mutta siitä naputan toiseen blogiin ehkä joskus. (Tämä muistilappuna itselleni)

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Itseäni on kiinnostanut juuri tuon teollisen työn osuuden suhde tuloeroihin. Teollisuuden kasvu on usein osunut suurten tuloerojen aikaan - tehtaita on ilmeisesti perustettu sinne missä on halpaa työvoimaa liukuhihnalle. Teollisen työn tuottavuus on kuitenkin ollut hyvin korkeaa (edelleen Suomessakin tuottavinta työtä tehdään Imatran seudulla johtuen juuri metsäteollisuudesta) ja se on johtanut palkkojen nousuun. Palkkojen nousu taas on vähentänyt uusia teollisuusinvestointeja. Ehkä, osa tästä on spekulaatiota.

Joka tapauksessa Suomessa tuloerot lähtivät laskuun 1970-luvulla joka oli teollisuuden kulta-aikaa meillä. Keskittyminen asiantuntijaduuneihin ja palveluihin taas luultavasti polarisoi tuloeroja.

Palveluihin, siten kuin ne perinteisesti on mielletty, liittyy se ongelma että ne eivät skaalaudu. Pelkkä palveluyhteiskunta ajautuu singulariteettiin ja tuhoaa itsensä vauhdilla. Yksi ihminen voi vaihtaa tunnin työtään suunnilleen 20 minuuttiin toisen työtä verokiilasta johtuen. 20 minuuttia voi vaihtaa seitsemään minuuttiin. 7 minuuttia kahteen minuuttiin ja hyvin nopeasti ollaan jo sekunnissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset