EU-maiden pienituloisuusasteet
Koska Suomessa kertoillaan, että yli 10% on pienituloisia, niin ajattelin vertailla koko Euroopan Unionin tasolla, jotta luvut olisivat jotenkin vertailukelpoisia.
Eurostatilta nyysin 2016 vuoden tulonjakolukuja. Sitten toiselta Eurostatin sivulta löytyi luku, että EU:n mediaanitulot kotitaloutta kohti vuonna 2016 olivat 16561 euroa. Siitä sitten lyhyellä matematiikalla 60% pienituloisuusraja on 9936,6 euroa.
Sitten pääsinkin laskeskelemaan, että kuinka moni desiili ja tai prosentti jäi tuon pienituloisuusrajan alapuolelle.
Minulla ei ollut sen tarkempia tietoja mitä Eurostat nyt tarjosi tavan talliaisille, joten siksi nuo prosentit ovat noin lavealla haarukalla. Ensimmäisestä 5% löytyi tietoa, sekä sen jälkeen seuraavista desiileistä, kymmenprosenteista. Käytin vielä ostovoimakorjattuja lukuja, etteivät joidenkin Suomen ja Ruotsin tapaisten kalliiden maiden pienituloiset näyttäisi entistä vähälukuisemmilta ja halpojen maiden kaikki asukkaat pienituloisilta.
Ei niinkään yllättäen ykköseksi nousi Luxemburg, jossa 4% jäi pienituloisuusrajan alapuolelle. Suomi pääsi mukaan seuraavaksi parhaiden joukkoon, jossa pienituloisia on 5-10%. Hännänhuipuksi jäi Romania, jossa 90% alittaa EU-tasoisen pienituloisuusrajan.
Tämänkertainen tilastojongleerauksesi on keskimääräistä parempilaatuinen. Se kertoo selkeästi oikeata asiaa. Sillä tokihan pienituloisuuden käsitteenä pitäisi tarkoittaa nimenomaan todellista yksilön talouden tai hyvinvoinnin tasoa eikä pelkästään lähimpään viiteryhmään verrattua sellaista. Tuo tilastokuva tulisi vielä selkeämmäksi, jos laskisit saman koko maailmasta.
Kaunis portaikko tuosta kuvaan syntyi ja sen sanoma on hyvin linjassa sen kanssa mitä yleisesti ottaen kukin ounasteleekin eri maiden kehitystasosta.
Ilmoita asiaton viesti
Infon kalastaminen on hankalaa, varmaan mahdotonta koko pallon osalta. Varmasti suomalainen opintotuella eläväkin ylittäisi Maailman pienituloisuusrajan. Mieleen tuli tehdä tuo vertailu, koska sen verta pimeäksi menee välillä nuo väittämät tyyliin ”Suomessa on EU:n korkein verotus, pienin ostovoima ja eniten köyhiä”.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on yksi maailman korkeimpia veroasteita mutta ei korkein, taitaa ainakin Tanska ja Belgia olla edellä ellei pari muutakin maata.
Ostovoimaltaan eu:ssa Suomi on 10-20% yli keskiarvon ja köyhiä selvästi keskimääräistä vähemmän.
Tässä tilastoa ostovoimasta: http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/853…
Eli sinänsä nuo asiat on ihan hyvin keskimäärin, eikä Suomi ole tuloeroiltaan maailman mittakaavassa todellakaan huonoimpien joukossa. Mutta jos verrataan muihin niin tuntuu että asemia menetetään ja moni tulee vielä ohi, tähän uskonkin hyvin vahvasti ja siihen kannattaisi varautua.
Ilmoita asiaton viesti
Millä lailla muut menevät ohi? Heikommin kehittyneet maat saavuttavat edelläolevia, mutta se kärkipaikka onkin sitten vaikeampi pitää. Suomi saavutti kovaa vauhtia Ruotsia sotien jälkeen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Viro on saavuttanut samanlaisin harppauksin Suomea, noin esimerkiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Noin kymmeneen vuoteen ei Suomen talous ole kasvanut käytännössä yhtään vaan pelkästään velaksi eletty, jossain vaiheessa kunnon kulukuurille on ruvettava eikä viennistä tunnu olevan sitä estämään.
Kauppatase on alijäämäinen, koulutettua muuttaa pois ja kouluttamatonta tilalle. Pääomaa pakenee, sähköstä ollaan tuontiriippuvaisia jne.
Ehkä olen pessimisti mutten usko Suomen muiden kelkassa pysyvän.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa kauppataseen kohdalla ei ole ongelmaa:
http://findikaattori.fi/fi/80
On hiljan ollut ylijäämäinenkin. Nyt väristään terveessä tasapainossa.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mistä se vientivetoisuus on oikein keksitty. Ilmeisesti Suomi syntyi vasta Nokian myötä ja kukaan ei muista mennyttä aikaa, kun kauppatase oli vuodesta toiseen negatiivinen.
http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222148-miel…
Ilmoita asiaton viesti
Kansantalouden näkökulmasta vientiä ei tarvita muuhun kuin tuontiin.
Ilmoita asiaton viesti
En ole perehtynyt, että millä ilveellä se homma toimi ennen Nokian vuosia. Varmaan selittyy neuvostokaupalla osin. Halvalla paljon materiaalia ja sitten omissa tehtaissa tehtiin niistä käyttötavaraa. Ehkä.
Ilmoita asiaton viesti
Siinäpä se. Kun kansalla on kaamea himo kaikkeen tuotteeseen made in jossakin, eikä sattumoisin vastaavia osta, tai haluta tehdä kotimaassa. Tiukka säännöstely päällle ja heti. Kun noi isommatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdistettynä faktaan että Suomessa on Läntisen Euroopan suhteellisesti köyhimmät rikkaat (1% omistaa 13% varallisuudesta vs. 1% omistaa 30% Ruotsissa), tämä hieno analyysisi selittää hyvin miksi Suomen gini-kerroin (tasa-arvoisuusmittari) on maailman alimmilla tasoilla.
Gini-vertailu sopisi siis hyvin tämän pariksi, kuten myös rikkaimman 1%:n suhteellinen rikkaus-vertailu.
Ilmoita asiaton viesti
Gini-indeksi on vähän pöljä mittari minusta. Sen mukaan jossain Slovakiassa/Sloveniassa/Tsekissä on tasainen tulonjako. Tosin sieltä uupuu lähes kokonaan isotuloiset ja ne isotuloisimmatkin ovat pienituloisia Suomen pienituloisiin verrattuna. Sitten taas jossain Ranskassa on tosi epätasainen tulonjako, vaikka siellä 9 ensimmäistä desiiliä olivat ihan samaa tulotasoa Suomen kanssa, vain isotuloisin kymmenys sitten huiteli omissa sfääreissä.
Ei ole tullut vastaan omaisuustilastoja, niin en niistä tiedä niin paljoa.
Ilmoita asiaton viesti
Taulukko kertoo sen, että kymppitonnin tuloilla Romaniassa pärjää paremmin kuin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Lähinnä sitä, että 90% kotitalouksista saa alle sen kymppitonnin, vaikka suhteuttaisi hintatasoon.
Ilmoita asiaton viesti
Itse katselen taulukkoa globaalisti toimivan pienyrittäjän näkökulmasta. Olen samoilla markkinoilla Romanialaisten kanssa, eli tulot määräytyvät globaalin hinnoittelun perusteella. Taulukkoa katsomalla näyttäisi siltä, että romanialaisten gollegojen elintaso on alallani korkeampi.
Ilmoita asiaton viesti
”Taulukkoa katsomalla näyttäisi siltä, että romanialaisten gollegojen elintaso on alallani korkeampi.”
Noin nopean yksioikoista johtopäätöstä ei ole syytä tehdä tuosta taulukosta.
Oman yrityksesi toiminta tuotesortimentin, volyymin ja hintakilpailukyvyn kannalta pitäisi olla aivan yhden suhde yhteen vertaily-yritysten kanssa samoin kuin saavuteut myynnitkin. Silloin teille jäisi melko lailla saman verran yrittäjävoittoa, jos kustannusrakenteessa firman pyörittämiseksi ei muilta osin olisi suurta eroa maiden välillä.
Samalla euromäärällä romanialainen kolleegasi toki omaisi siellä suuremman ostovoiman kuin sinä Suomessa. Mutta sitä ei juuri tuosta esitetystä taulukosta voi suoraan päätellä, vaan vain uumoilla. Sillä vaikka tilaston laatija onkin kertonut, että ostovoimakorjaus (tai oikeastaan hintatasokorjaus) on tehty, niin alle EU:n pienituloisuusrajan elävien 90%:n suuruinen osuus ei mitenkään kerro suoralla logiikalla, että kyseisessä maassa vallitsevat alhaisemmat elinkustannukset.
Toki tiedämme, että elinkustannukset ovat Romaniassa alhaisemmat, joten sama euromäärä antaa siellä paremman kulutus- tai säästämistasopotentiaalin (elintasosta sen sijaan en ota kantaa juuri viime viikolla Romaniassa käyneenä …), mutta tuo ei oikeastaan mitenkään varsinaisesti liity tähän blogiin.
Ilmoita asiaton viesti
Et huomioinut Suomen korkeita veroja maksullisia palveluja.
Suomessa on kymmeniä veroja, joita Virossa ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Ostovoimakorjaus ainakin sisältää käsitykseni mukaan erinäiset kulutukseen liittyvät verot muun hintatason lisäksi. En nyt hahmota mitä kaikkia verotuksia meinaat.
Vaikka suhteuttaisi hintatasoon, niin silti Virossa oli 2016 sellaiset 30-40% kotitalouksista pienituloisia tuolla mittarillani. Ei siellä Tallinnan ja Pärnun keskustojen ulkopuolella hyvin rikkaalta ole näyttänytkään.
Ilmoita asiaton viesti
#12
Samoin oli tohmajärvellä ja Kesälahdella.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostavimmaksi tilanne muuttuisi kun tulonsiirtojen ohella huomioitaisiin myös julkiset palvelut per lärvi kussakin tuloluokassa. Eri maissa tarjotaan erilainen kattaus julkisia palveluita jotka osaltaan korvaavat rahalla tehtäviä ostoja.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joskus saan inspiraation, niin koetan ympätä ne mukaan.
Muistilapuksi ynnätä noihin lukuihin
(households’ adjusted disposable real income – disposable income)/households/Purchasing power parity…tai jotain tuollaista.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin tulonsiirrot ovat mukana ostovoimassa ja leijonanosa julkisista palveluistakin ovat maksullisia, joten luultavasti niidenkin hinnat ovat mukana ostovoimaan perustuvassa vertailussa. En oikein tiedä mitä ilmaispalveluja me saamme. No, ehkä kirjasto, mutta se lienee samoin toteutettu liki kaikissa maissa.
Ilmoita asiaton viesti
Veroista tuleva osuus julkisesta terveydenhoidosta, infrakstruktuuri, onhan näitä. Viime vuosina luku on noussut, ei vähiten entistä vanhemman ja enemmän hoitoa kaipaavan väestön takia.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi keskimäärin 93% terveyspalveluistamme ovat julkispalveluja ja 7% itse maksettavia. Pienituloisille tuo 7% osuus toki maksetaan sitten tulonsiirtojen kautta rahana. Soten, koulutuksen, kulttuurin, liikuntapalveluiden ym joukosta löytyy runsain mitoin palveluita joilla nostetaan elintasoa ilman rahamääräisiä tulonsiirtoja. Tämä taso ei suonkaan ole sama kaikissa maissa.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsilisä ei esimerkiksi ole kauhean korkea, mutta päälle tulee maksuttomat kouluruokailut, äitiyspakkaukset, maksuton neuvola, päivähoitomaksujen alennukset jne.
Ilmoita asiaton viesti
Näin juuri.
Päivähoitomaksujen alennukset ovat itseasiassa aika vaikea allokoitava. Jos ajatellaan että päivähoito maksaa tonnin kuussa ja maksimi omavastuu on 250€ kuussa, 750€ osuus katsottaisiin periaatteessa julkispalveluksi, ja maksettavaksi jäävän omavastuun ja maksimiomavastuun erotus sosiaalitueksi.
Esimerkiksi kun itse maksan muksusta noin 50€ päivähoitomaksua, saan julkisia palveluita 750€:lla ja sosiaalitukea 200€ lla. Toinen muksu maksaa siihen sitten jotakin päälle.
Tästä jotenkin konkreettisesti huomaa sen kuinka lähellä eri tuloluokat ovat toisiaan. Jos olisin yksin yhden muksun kanssa, maksaisin täydet päivähoitomaksut. Nyt perheenä samoilla tuloilla en maksa juuri mitään. Jos pelkästään vaimo lähtisi lätkimään, en maksaisi penniäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä taisi käydä sellainen tapaturma, sillä pienituloisuutta ei lasketa koko EU:n mediaanituloista, vaan maan mediaanituloista. Muuten vertaillaan omenoita päärynöihin.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä miksi tämä halusi hyväksyttää kommenttisi. Minusta on ihan järkevää verrata ihmisten (ostovoimakorjattuja) tuloja tälläkin tavalla. Suomalainen pienituloinen olisi kuitenkin Romaniassa sikäläisiin verrattuna isotuloisimpien joukossa jne.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se vähän rujoa käyttää myös samaa ”pienituloinen”-sanaa suomalaisesta joka saa tonnin kuussa näppiin ja kongolaisesta joka saa vitosen. Ylipäätään pienituloisuusvertailu maittain tarkoittaa sitä että rikkaammissa maissa pudotetaan vertailusta koko alapuolinen referenssi. Mitä tällä ajatellaan saavutettavan? Kysymyksenasettelu on sellainen että meneekö A:lla päin persettä kun verrataan vain A:ta suurituloisempiin.
Ilmoita asiaton viesti
Lasketaanhan USA:sakin koko liittovaltion laajuinen BKT per capita ja myös pienituloisuuden määritelmä koko liittovaltiotasolle.
Tämä blogin idea on juuri tuo EU-perspektiivi. Sinun peräänkuuluttamasi tilastot löytyvät helposti muutoinkin. Itse esitin ylempänä jopa globaalia perpektiiviä, koska ihmiset matkustavat missä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisilla on hyvät palkat ja elinkustannukset halvat. Ostovoimalla mitattuna oleemme maailman parhaita ja uusia palveluyrityksiä perustetaankin kilpaa jokaiseen hyvinvoivaan kaupunkiin, työntekijöistä vain on pulaa. Rahaa on vaikka muille jakaa ja kyllä sitä jaetaankin.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on hyvätuloiset pienituloiset. Ollaan me nyt muutoinkin hyviä EUn ja Maailman tasolla. Se vaan aina unohtuu itseltäkin oman maan ja itseen liittyviä huonoja juttuja märehtiessä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun täällä on useita talousviisaita koolla haluaisin kuulla, miten tämä selitetään: Matkustin juuri Espanjassa edestakaisin n. 20km suuntaansa junalla 1,25€ ja bussilla 1,10€ ja söin kuvassa näkyvän täysin kelvollisen tapaksen, joka viineineen oli 4.50€?
http://kuvanjako.fi/hvnjm.jpg
Ilmoita asiaton viesti
En minä oikein muuta keksi kuin verotuksen ja verosubventioiden erilaiset painotukset. Espanja ja moni muu maa on halpa turistille, mutta joku tuloverotus, työnantajamaksut mukaan laskettuna ei taas paljoa Suomesta eroa. Lisäksi esim sähkö on jotain 1,5 kertaa kalliimpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lueskelin yksi ehtoo ja kauhukseni totesin, että Venäjä ja Putinin politiikka toimii paremmin pakotteista huolimatta kuin Suomen porvaripolitiikka ja keskusta & kokoomus ovat muuttaneet Suomen ”NEuvostoliitoksi” 15 vuodessa, vaikka rahaa on ollut siinä välissä enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Numerot eivät valehtele, hyvinvointisuoema ei ole. ei ole ollutkaan sitten 90-luvun, se on vain poliitikkojen valheellinen hokema. Mutta meillä on etuoikeutettu ihmisryhmä, jolle on jaettu rahaa leikkaamalla köyhiltä. Sen takia köyhyys on kasvanut.
Noin 12 prosenttia eli 660 000 suomalaista elää puolestaan suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/207067-600-669-eu…
Ja määrä kasvaa!
Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16,8 prosenttia
Väliaikaisesta köyhyydestä kärsi 2014 800 000 henkilöä ja määrä kasvaa
https://yle.fi/uutiset/3-7436047
Venäjällä vuosina 2017-2019.
Yksityisen kulutuksen ennakoidaan kasvavan 1,8 prosenttia tänä vuonna ja 2,5 prosenttia vuosina 2018-2019. Samalla myös köyhyyden ennakoidaan vähentyvän. Köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä laskee Maailmanpankin ennusteen mukaan tänä vuonna 13 prosenttiin viime vuoden 13,5 prosentista. Vuonna 2018 se alenee 12,3 prosenttiin ja vuonna 2019 jatkaa laskuaan 11,6 prosenttiin, raportti ennakoi.
Ja kun lasketaan päälle Suomen valtion ja kuntien velka sekä EU takaukset ja vastuut, yritystakaukset per suomalainen ja verrataan venäläiseen, Suomalainen on 10 vuoden palkat velkaa
Ilmoita asiaton viesti
Pienituloinen elää etelän lämmössä – täällä pohjoisen kylmissä on eri asia, eli vertailuun tulisi ottaa myös ilmasto ja sen myötä elinmahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
On sitä etelämmässäkin kylmää. Unkarista enempi ja vähempi tietoa itsellä. Siellä kansan köyhyys vähenee luonnollisen poistuman kautta. Esimerkiksi Budapestin talvikausina paleltuu vuosittain yli sata koditonta kuoliaaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Maanantain ja tiistain säätiedotuksessa Espanjan keski- ja pohoisosissa näkyy lumisadetta.
Ilmoita asiaton viesti