Turhia käppyröitä

Kokonaishedelmällisyys kuvissa

  • Kokonaishedelmällisyysluku naisten iän mukaan
    Kokonaishedelmällisyysluku naisten iän mukaan
  • Kokonaishedelmällisyysluvun kehitys 1990-2016 keskiarvoon nähden
    Kokonaishedelmällisyysluvun kehitys 1990-2016 keskiarvoon nähden
  • Ikävuosikohtainen kokonaishedelmällisyysluku 1990-2016 keskiarvoon nähden
    Ikävuosikohtainen kokonaishedelmällisyysluku 1990-2016 keskiarvoon nähden

Kokonaishedelmällisyysluku lasketaan normaalisti ikäluokista 15-49 vuotta, mutta koska Suomessa on syntynyt muutama lapsi myös äidin ikähaarukalla 13-14 sekä 50-55 vuotta, niin ymppäsin nekin mukaan kuviin, koska en ole tässä kait tekemässä kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimusta.

 

En tiedä syntyneiden lasten vanhempien tulevaisuuden näkymien varmuudesta, tai muistakaan seikoista, että miksi syntyvyys on laskenut 2015 ja 2016 kuin kivi, kun taas 1990-2016 välillä huippuvuosi oli 2010. Kunhan vaan räknäsin kaaviot pystyyn Tilastokeskuksen lukujen pohjalta.

 

Se noista ainakin näkyi, että äitien keski-ikä on noussut ja esim 2016 yli 35 vuotiaat tulivat äideiksi ennätysusein, mutta toisaalta ikäluokassa n18-28v taas tilanne on päinvastainen ja moninkertainen yli 35 vuotiaisiin nähden, että 2016 kokonaishedelmällisyysluku jäi 1990-2016 keskiarvosta rutkasti.

 

Kaavioissa vertailtavina vuosien 1990-2016 keskiarvo, huippuvuosi 2010 sekä hännänhuippu ja uusin lukema 2016.

 

Kuva 1: Yleiskuva, jossa oikeassa laidassa on kokonaishedelmällisyysluku ja vasemmalta alkaen ikäluokan kokonaishedelmällisyysluku yhdistettynä aiempiin ikäluokkiin.

 

Kuva 2: Ensimmäisen kuvan viivat siten, jotta 2010 ja 2016 luvuista on vähennetty 1990-2016 keskiarvo.

 

Kuva 3: Kokonaishedelmällisyysluku jokaiselta ikävuodelta verrattuna 1990-2016 keskiarvoon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset