Yhteiskunnan palvelut ja tuloerot 2

Sain kuin sainkin laskettua EU- maiden ja Norjan tuloerot gini-indeksillä vuoden 2016 osalta, kun mukaan laskin kansalaisten saamat nettotulojen päälle tulevat yhteiskunnan maksuttomat palvelut. Iso-Britanniasta, Romaniasta, Maltasta ja Kroatiasta ei irronnut lukuja, joten ne nyt jäivät. Unkaristakin löytyi vain 2015 dataa, joten se on mainittu tuolla.

 

Toistan itseäni edellisblogista. Tässä selitys, että mitä lukuja nuo gini-indeksini kuvaavat: Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva reaalitulo kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa, johon on lisätty ns. hyvinvointipalvelujen arvo. Hyvinvointipalveluja ovat julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut. Niitä ovat esimerkiksi koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

 

Eurostatin luvut poikkeavat vähän Tilastokeskuksesta Suomen osalta ja käyttämäni gini-laskuri antaa samoilla lukemilla vähän erilaiset tulokset (luokkaa 3% pienemmän gini-lukeman mitä viralliset lukemat, syytä en tiedä).

Joka tapauksessa yritin ainakin. Jos lukemat heittävät, niin sitten minulla oli huono gini-laskuri, liian vähän dataa tai sitten tunaroin.

 

Ensimmäisessä kuvassa maat on järjestetty palvelujen ja nettotulojen mukaan lasketun gini-indeksin mukaan, ylemmät pallerot ovat pelkkien tulojen mukaan lasketut gini-lukemat. Norja nyt pystyy tarjoamaan öljyrahoillaan palvelua jos jonkinmoista, joten sen ykkössija ei yllätä. Kakkoseksi tuli kuitenkin Suomi, mitä nyt ei aina uskoisi. Maksuttomien palvelujen vaikutus näkyy tässä ainakin, kun Suomea vertaa Keski-Euroopan Slovakiaan, Sloveniaan ja Tsekkiin. Tulojen perusteella maat olisivat tasaisemman tulonjaon maita, mutta niiden palvelut eivät taas ole yhtä kattavat kuin Suomessa ja tippuvatkin Suomen taakse. Toisaalta taas tulojen mukaisella gini-indeksillä Tanska, Ruotsi ja Hollanti olisivat Suomen perässä, mutta kattavampien palveluiden takia ne pääsevät gini-mittailussani aivan Suomen kantaan.

 

Toisessa kuvassa maat on järjestetty sen mukaan, että kuinka paljon yhteiskunnan palvelut tasaavat tulonjakoa, mitä suurempi lukema, niin sitä enemmän ne tasaavat.

 

Tässä nyt ainakin osa lähteistäni:

Tulonjakolukuja

Sivu, jolta kaivelin yhteiskunnan palvelujen arvon

 

Tässä loppuun aiemmat:

Suomen osalta.

Valmisteluvaihe.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu