Julkisen sektorin menot ilman sosiaaliturvarahastoja

Koska harvassa ovat maat, joissa olisi samanlainen julkinen talous, niin tein vertailun 2016 vuoden Euroopan maiden julkisen sektorin menoista (joka ei siis tarkoita edelleenkään osuutta bruttokansantuotteesta). En ole muiden maiden sosiaaliturvarahastojen asiantuntija, niin totean lähinnä luvut. Malta, Iso-Britannia ja Irlanti eivät omaa laisinkaan julkisia sosiaaliturvarahastoja, mikä saa tietenkin julkisen sektorin näyttämään pieneltä. Sitä en sitten tiedä, että maksetaanko niissä rahat julkisen puolen sosiaaliturvarahastoista vai verovaroista. Toisessa päässä ovat mm Ranska, Belgia ja Suomi joissa sosiaaliturvarahastot ovat merkittävä osa julkisia menoja.

 

Ensimmäisessä kuvassa järjestin maat julkisen sektorin menojen mukaan, kun niistä oli vähennetty sosiaaliturvarahastojen osuus, eli kuntien, kantonien/maakuntien tms ja valtion yhteismenot. Tanska nousi tällä tavalla ykköseksi. Jollen ihan väärässä ole, niin siellä katetaan vähän kaikki "normaalisti" sosiaaliturvarahastojen tontille kuuluvat menot verorahoista. Osaltaan vääristää tämä minun mittaustapa siis. Suomi, Belgia ja etenkin Ranska tippuvat pois kärkipaikoilta. 

 

Toisessa kuvassa vertailin Suomen julkisen sektorin lukemia 1990-2017. BKT:hen verrattuna meillä on tällä hetkellä niukimmin rahaa käyttävä valtio. Paikallishallinto taasen on kolmisen prosenttia korkeammalla mitä 2007, mikä johtunee ainakin väestön ikääntymisestä. Muut sosiaaliturvarahastot seurailevat aikalailla työttömyysprosentin kehittymistä. Sitten tuleekin se eläkepommi, työeläkerahastot. Niiden menot tulevat kasvamaan ainakin seuraavat 15 vuotta, osuus bruttokansantuotteesta onkin sitten siitä kiinni miten hyvin talous kasvaa.

 

Nämä kaksi kuvaa yhdessä koettivat kertoa syitä miksi Suomessa on "valtava" julkinen sektori. Työeläkerahastojen merkitys tulee pysymään jatkossakin korkealla, todennäköisesti kasvamaankin ja saa Suomen pysymään tilastojen kärkipaikan tuntumassa, mitä tulee julkisiin menoihin. Toisessa laidassa sitten onkin rahoitustilinpito, jossa nämä samat julkisen sektorin menoja paisuttavat työeläkerahastot saavat Suomen näyttämään satumaisen rikkaalta maaksi, jolla ei ole öljyvaroja.

 

Loppuun vielä sosiaaliturvarahastojen BKT-osuus suurimmasta pienimpään:

Ranska    26,1
Belgia    21,5
Suomi    20
Italia    19,8
Saksa    19
Kreikka    18,5
Kroatia    18,3
Slovenia    17,9
Luxemburg    17,3
Itävalta    17,2
Hollanti    16,7
Puola    16,6
Unkari    14,9
Slovakia    14,6
Espanja    14,5
Bulgaria    14,4
Portugali    12,5
Liettua    12,3
Romania    10,3
Sveitsi    9,3
Latvia    9,3
Kypros    8,6
Islanti    7,9
Ruotsi    6,5
Viro    5,8
Tsekki    5,5
Tanska    2,3
Irlanti    0
Malta    0
Iso-Britannia    0
Norja    0

 

Pistetäänpäs kuitenkin vielä menot ilman sosiaaliturvarahastoja, koska tuossa kuvassa lukemat näyttävät aika kärpäsen kakalta.

Tanska    51,3
Norja    50,8
Ruotsi    42,9
Iso-Britannia    41,5
Malta    38,1
Islanti    37,2
Suomi    36,0
Viro    34,8
Tsekki    33,9
Itävalta    33,5
Portugali    32,5
Unkari    31,8
Belgia    31,7
Kreikka    31,3
Ranska    30,3
Kypros    30,0
Italia    29,6
Kroatia    28,8
Latvia    28,0
Espanja    27,7
Slovenia    27,2
Irlanti    27,1
Slovakia    26,9
Hollanti    26,7
Saksa    25,2
Sveitsi    25,0
Luxemburg    24,8
Puola    24,6
Romania    23,7
Liettua    21,9
Bulgaria    20,6

 

 

Lukuja sain Eurostatilta ja Tilastokeskukselta. 2017 luvut ynnäilin neljännesvuositilastoista ja vertasin saman ajanjakson BKT-lukemiin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu