Julkisen sektorin menot ilman sosiaaliturvarahastoja
Koska harvassa ovat maat, joissa olisi samanlainen julkinen talous, niin tein vertailun 2016 vuoden Euroopan maiden julkisen sektorin menoista (joka ei siis tarkoita edelleenkään osuutta bruttokansantuotteesta). En ole muiden maiden sosiaaliturvarahastojen asiantuntija, niin totean lähinnä luvut. Malta, Iso-Britannia ja Irlanti eivät omaa laisinkaan julkisia sosiaaliturvarahastoja, mikä saa tietenkin julkisen sektorin näyttämään pieneltä. Sitä en sitten tiedä, että maksetaanko niissä rahat julkisen puolen sosiaaliturvarahastoista vai verovaroista. Toisessa päässä ovat mm Ranska, Belgia ja Suomi joissa sosiaaliturvarahastot ovat merkittävä osa julkisia menoja.
Ensimmäisessä kuvassa järjestin maat julkisen sektorin menojen mukaan, kun niistä oli vähennetty sosiaaliturvarahastojen osuus, eli kuntien, kantonien/maakuntien tms ja valtion yhteismenot. Tanska nousi tällä tavalla ykköseksi. Jollen ihan väärässä ole, niin siellä katetaan vähän kaikki "normaalisti" sosiaaliturvarahastojen tontille kuuluvat menot verorahoista. Osaltaan vääristää tämä minun mittaustapa siis. Suomi, Belgia ja etenkin Ranska tippuvat pois kärkipaikoilta.
Toisessa kuvassa vertailin Suomen julkisen sektorin lukemia 1990-2017. BKT:hen verrattuna meillä on tällä hetkellä niukimmin rahaa käyttävä valtio. Paikallishallinto taasen on kolmisen prosenttia korkeammalla mitä 2007, mikä johtunee ainakin väestön ikääntymisestä. Muut sosiaaliturvarahastot seurailevat aikalailla työttömyysprosentin kehittymistä. Sitten tuleekin se eläkepommi, työeläkerahastot. Niiden menot tulevat kasvamaan ainakin seuraavat 15 vuotta, osuus bruttokansantuotteesta onkin sitten siitä kiinni miten hyvin talous kasvaa.
Nämä kaksi kuvaa yhdessä koettivat kertoa syitä miksi Suomessa on "valtava" julkinen sektori. Työeläkerahastojen merkitys tulee pysymään jatkossakin korkealla, todennäköisesti kasvamaankin ja saa Suomen pysymään tilastojen kärkipaikan tuntumassa, mitä tulee julkisiin menoihin. Toisessa laidassa sitten onkin rahoitustilinpito, jossa nämä samat julkisen sektorin menoja paisuttavat työeläkerahastot saavat Suomen näyttämään satumaisen rikkaalta maaksi, jolla ei ole öljyvaroja.
Loppuun vielä sosiaaliturvarahastojen BKT-osuus suurimmasta pienimpään:
Ranska 26,1
Belgia 21,5
Suomi 20
Italia 19,8
Saksa 19
Kreikka 18,5
Kroatia 18,3
Slovenia 17,9
Luxemburg 17,3
Itävalta 17,2
Hollanti 16,7
Puola 16,6
Unkari 14,9
Slovakia 14,6
Espanja 14,5
Bulgaria 14,4
Portugali 12,5
Liettua 12,3
Romania 10,3
Sveitsi 9,3
Latvia 9,3
Kypros 8,6
Islanti 7,9
Ruotsi 6,5
Viro 5,8
Tsekki 5,5
Tanska 2,3
Irlanti 0
Malta 0
Iso-Britannia 0
Norja 0
Pistetäänpäs kuitenkin vielä menot ilman sosiaaliturvarahastoja, koska tuossa kuvassa lukemat näyttävät aika kärpäsen kakalta.
Tanska 51,3
Norja 50,8
Ruotsi 42,9
Iso-Britannia 41,5
Malta 38,1
Islanti 37,2
Suomi 36,0
Viro 34,8
Tsekki 33,9
Itävalta 33,5
Portugali 32,5
Unkari 31,8
Belgia 31,7
Kreikka 31,3
Ranska 30,3
Kypros 30,0
Italia 29,6
Kroatia 28,8
Latvia 28,0
Espanja 27,7
Slovenia 27,2
Irlanti 27,1
Slovakia 26,9
Hollanti 26,7
Saksa 25,2
Sveitsi 25,0
Luxemburg 24,8
Puola 24,6
Romania 23,7
Liettua 21,9
Bulgaria 20,6
Lukuja sain Eurostatilta ja Tilastokeskukselta. 2017 luvut ynnäilin neljännesvuositilastoista ja vertasin saman ajanjakson BKT-lukemiin.
Olisi varmasti hyvä mainita, mitä nämä sosiaaliturvarahastot ovat ?
Ilmoita asiaton viesti
Copypastetaan.
Työeläkerahastot, sekä
”Muut sosiaaliturvarahastot
Luokkaan kuuluvat muita julkiselle vallalle kuuluvia sosiaaliturvan tehtäviä toteuttavat yksiköt, kuten Kansaneläkelaitos ja työttömyysvakuutusjärjestelmää hoitavat yksiköt.
Luokkaan kuuluvat myös sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassat.”
Ilmoita asiaton viesti
”Malta, Iso-Britannia ja Irlanti eivät omaa laisinkaan julkisia sosiaaliturvarahastoja, mikä saa tietenkin julkisen sektorin näyttämään pieneltä. Sitä en sitten tiedä, että maksetaanko niissä rahat julkisen puolen sosiaaliturvarahastoista vai verovaroista. ”
Iso-Britannian suhteen vastaan että eläkkeet ovat siellä lähes täysin työntekijöiden ja heidän työnantajiensa sopimuspohjaista säästämistä, jossa valtio ei ole osallisena muuta kuin eläkehuijjauksien estämisessä. Kolmikantaa ei myöskään näy tässä lainkaan, vaan työntekijät ovat itse vastuussa eläkkeistään.
Sinänsä aika terve tilanne, kunhan työntekijäparka ymmärtää myös sijoittamisesta eikä esimerkiksi hermoile osakeriskin kanssa liikaa.
Eläkekatto toteutuu maksimirahaston koon suhteen. Saat kerätä noin £1 miljoonan rahaston ilman että yhteiskunta puuttuu asiaan sitä enennen.
https://www.gov.uk/tax-on-your-private-pension
Ilmoita asiaton viesti
Briteissä valtio tarjoaa peruseläkkeen (noin 150€ viikossa). Suomessa kansan- ja takuueläkkeet kuuluvat sosiaaliturvarahastoille.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen eläkesysteemi on nuori ja veroperusteinen. Britanniassa eläkesäästöt jaetaan kuolinpesälle, mikäli kuolema tulee ennenaikaisesti. Eläkkeet ovat siis korvamerkittyjä itse työeläkkeen saajalle säästöjen mukaan.
Julkisella sektorilla alettiin Suomessa säästämään eläkkeitä varsin myöhään 1990- luvun vaihteessa ja silloinkin varsin varovaisin työeläkemaksuin. Kellekkään ei sitten aiemmin tullut mieleen, millä tavoin massiivisen julkisen sektorin työntekijöiden eläkkeet hoidettaisiin 1960 – 1980 luvuilla ?
On erikoista nimittää verovaroin rahoitettua sosiaaliturvaa sosiaalitukirahastoiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Norjan alhainen luku tarkoittanee sitä, että sosiaalirahaston sijaan heillä on öljyrahasto.
Ilmoita asiaton viesti
Öljyrahasto, joka ylitti viime vuonna yli 1.000 miljardin euron rajan. Keskiverto norskia kohden öljyrahaston pelkkä sijoitustuotto tai rahaston kasvu oli viime vuonna n. 2.000 euroa / kk.
Ilmoita asiaton viesti
Norjankin olisi tietty voinut mainita. Heidän öljyrahastonsa on valtion omistama ja siitä riittää toviksi, vaikka öljyvarannot loppuisivat. Valtavan kokonsa takia pyörittäisi itseään pelkillä korkotuloillakin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Government_Pension_F…
Ilmoita asiaton viesti