Turhia käppyröitä

Työeläkelaitosten vaikutus julkisen talouden tilaan ja kokoon

  • Nettorahoitusvarat (2017Q4) BKT:hen verrattuna, punainen palkki on Suomi ilman työeläkerahastoja
    Nettorahoitusvarat (2017Q4) BKT:hen verrattuna, punainen palkki on Suomi ilman työeläkerahastoja
  • Julkiset menot suhteessa BKT:hen. Punainen palkki on Suomi ilman työeläkerahastoja
    Julkiset menot suhteessa BKT:hen. Punainen palkki on Suomi ilman työeläkerahastoja

Kun Suomessa työeläkelaitokset lasketaan julkiseen sektoriin, niin teinpähän taas yhden vertailun, että mitä se meinaisi käytännössä, jos ne olisivatkin jääneet ulkopuolelle. En historiaa tälle nyt taaskaan muista, niin muistajat muistelkoot. Suuri merkitystähän tuolla on Suomen tilastoille kansainvälisissä vertailuissa. Maa näyttää tuhottoman rikkaalta ja julkinen sektori valtavalta.

 

Ensimmäisessä kuvassa EU-maiden nettorahoitusvarat bruttokansantuotteeseen verrattuna (2017 4. kvartaali). Muut maat on merkattu "normaalisti". Suomen kohdalla virallinen lukema on sinisellä ja punaisella lukema ilman työeläkerahastojen buustia. Enemmänhän Suomella on velkaa kuin omaisuutta, mutta ei silti maa mikään Kreikka ole...ja huomasin tuossa, että Kreikan luvut tuoreet luvut uupuvat. Tuskin ne kauhean hyvät olisivat olleetkaan.

 

Toisessa kuvassa julkiset menot on suhteutettu bruttokansantuotteeseen (2016). Suomi on normaalimittailuissa palkintopallilla ihan Ranskan kannassa. Työeläkerahastot poistettaessa Suomi valahtaisikin jo EU:n keskiarvon alapuolelle.

 

Hyvää ja huonoahan tuossa työeläkerahastojen julkiseen sektoriin ymppäämisessä on numeroiden valossa, mutta näillä mennään.

 

Lisää aiheesta ainakin näistä:

https://www.stat.fi/til/jyrt/2017/04/jyrt_2017_04_2018-03-28_tie_001_fi....

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/94/

 

Yksi toisaalta lukemani kommentti sai blogin aikaan, kiitoksia kirjoittaneelle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Kiitos itsellesi tästä, todella hienoa työtä!:)

Tuossa siis osoitetaan se, että työeläkerahastojen ymppäämisellä julkiseen sektoriin, ollaan Suomi saatu näyttämään vakavaraisemmalta, mitä maamme itse asiassa onkaan.

Pelkona tässä on tietenkin se, että kun työeläkevaramme on lisätty Suomen julkiseen sektoriin, että pysyvätkö ne erillään velkojen maksusta ja voiko pahimmassa tapauksessa käydä niin, että tulevat eläkeläiset jäävät nuolemaan näppejään.

Mielestäni teidän nuoremman sukupolven kannattaisi olla erittäin huolissaan tästä asiasta.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

En minä usko, että niillä aletaan velkoja maksaa. Pöljäähän se olisi luopua julkistalouden lypsylehmästä. Siinä kävisi äkkiä kuin Caucesculle, kun sai maksettua ulkomaanvelat.

Eikä se kait onnistuisikaan, jollei eduskunta koostu 2/3 pöljistä, jotka saisivat eläkerahastot pistettyä matalaksi perustuslakia muuttamalla.

Tulevaisuuden suhteen olen optimisti. Pienemmille ikäluokille riittää enemmän töitä ja rahastojen sijoittajat tuskin alkavat sekoilemaan. Jos omiin laskelmiini uskon ja miksen uskoisi, niin tulevaisuudessa työeläkemaksuja voidaan jopa laskea, kun pahin paniikki on laantunut. Siinä samassa tulevaisuudessa nähdään miten Saksan eläkepommi laukeaa, eikä nykypäivien tolkuttoman paljon plussalla olevat kauppataseet auta.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Työeläkerahaston mittavilla varoilla olisi voitu toteuttaa Kimmo Kiljusen alulle panema kansalaisaloite. Siihen ei lienee olisi mennyt kuin 2 miljardia ja tämän avulla olisi autettu Suomen taloutta.

Ne eläkeläiset, jotka olisivat hyötyneet taitetun indeksin korjaamisesta, olisivat panneet rahan kiertoon ja samalla olisi säästetty asumis- ja toimeentulotukimenoissa.

Luulen, ettei monikaan ymmärtänyt tätä, kun samalla työeläkelaitokset pitivät omaa propagandaansa, että työeläkeindeksin korjaaminen olisi ollut tulevilta eläkkeensaajilta pois. Asia on kuitenkin päinvastoin, pitkällä tähtäimelleä tästä olisivat hyötyneet nimenomaan tulevat eläkkeensaajat.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #6

Se olisi painottunut niihin isompiin eläkkeisiin, joissa kulutus ei olisi enää lisääntynyt. Pieneläkeläiset olisivat jääneet ilman. Nuorista perijät olisivat korkeintaan tuulettaneet jossain vaiheessa.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #7

Se on totta, että tietenkin tästä olisivat hyötyneet myös isompien eläkkeiden saajat, mutta mielestäni painopiste olisi kuitenkin ollut näissä pienituloisissa, jolloin jo 1400 eläkkeellä olisi tulonsiirrot saatu muun köyhän kansanosan käyttöön.

Kyllä tämän tiesi Telan Suvi-Anne Siimeskin, mutta halusi sumentaa asian tulevilta eläkkeensaajilta, että syömmekö lapsiltamme tai lastemme lapsilta.

Ihme, että kukaan edes luottaa naiseen, joka möi velkamme 1990-luvulla 5% niiden arvosta norjalaiselle perintäyhtiölle? Kai kansan muisti on niin lyhyt tai sitten olemme niin höynäytettävissä näiden maksettujen EU-manipuloijien taholta.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #8

Suvi-Annesta ei ihan heti uskoisi hänen edustaneen Vasemmistoliittoa.

Unohdin tuossa vallan, että olisihan se tavallaan sitä "velanmaksuakin" se Kiljusen systeemi. Rahaa pois työeläkerahastoista ja tuloveroja kunnille ynnä valtiolle (isotuloisilla eläkeläisillä marginaalivero luokkaa 50% ja yli tonnin saavillakin 40%).

Se vaan veisi lopulta työeläkerahastot turmioon parissakymmenessä vuodessa ellei valtion veroista tai (liian) korkeista työeläkemaksuista olisi paikkaamaan.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #9

Samaa mieltä Siimeksestä. Tuosta muusta pohdinnastasi en ole ihan samaa mieltä, mutta tosi hienon työn teit, kun teit tuon graafisen esityksen. Mielestäni tämä on juuri sitä, että ottaa asioista selvää ja tekee ne ymmärrettävään muotoon.

Toivon, että Uuden Suomen lukijat katsovat noita esityksiä ja miettivät tätä asiaa tarkemmin, että onko Suomen etu, että työeläkevarat on sidottu julkisiin menoihin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pelkona tässä on tietenkin se, että kun työeläkevaramme on lisätty Suomen julkiseen sektoriin, että pysyvätkö ne erillään velkojen maksusta"

Ei näy olevan huolta tästä, mieluummin kerrytetään kekoa kuin käytetään hyödyksi. Vaikka ei velkojen maksuun käytetäkään niin kuinka riskipitoisia eläkerahastojen sijoitukset ovat jos vaikka Italia leikkaa velkojaan?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Muistaakseni eläkerahastojen sijoituksilla on tullut tappioitakin, joten tulevien eläkeläisten rahoilla tätä peliä pelataan.

Lisäksi kun miettii, että työeläkerahastoissa on 200 miljardia euroa ja kun tämä on sidottu Suomen julkiseen sektoriin, niin valtionvelkamme näyttäisikin olevan plussan puolella 100 miljardia.

Jokainen ymmärtää, että tämä on yksi suuri puhallus, ja jos joskus joudumme maksajan paikalle, niin en todellakaan usko Kataisen "hei me tienataan tällä" tai Urpilaisen "takuutuksiin".

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

https://www.tela.fi/aikasarjat_sijoitusvaroista

Osakkeita sijoituksista tätä nykyä noin puolet. En nyt tarkemmin alkanut katsomaan, että missä kaikkialla niitä rahoja on kiinni.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oletettavasti muistakin maista pitäisi poistaa eläkkeiden (vai kaikkien sosiaaliturvarahastojen?) osuus julkisista menoista jotta palkit olisivat vertailukelpoisia.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Ei ole silmiin osunut julkisia työeläkerahastoja eriteltynä, muuten olisin jo tehnyt vertailun...ja nyt tuli hämärä muistikuva, jotta OECDlta saattaisi löytyäkin (varmaan Eurostatiltakin).

Kaikki sosiaaliturvarahastot ilman erittelyjä poistin toisessa blogissa.
http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254545-julk...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset