Pienituloiset pysyvät pienituloisina ja isotuloiset isotuloisina
Eurostatilta löytyi taas itselle uutta. Väestön liikkuminen eri tulotasojen välillä.
Kuva näyttää sitä, että kuinka suuri osuus eri tulodesiileissä olevista nousi paremmin ansaitsevien luokkaan, laski pienempituloisiin tai pysyi samalla tasolla 2014 -> 2017. Ei mitenkään yllättävää, että liikehdintä on suurinta keskituloisissa ja pienintä pieni-, sekä suurituloisimpien joukossa. Erot parhaiten tienaavan 10% ja sitä seuraavan IX desiilin välillä ovat keskimäärin niin suuret, että tulotaso saisi tippua paljonkin, että tipahtaisi IX desiiliin ja siksi 2/3 isotuloisimmista on pysynyt isotuloisimpien joukossa. Pienituloisimmat ovat pysyneet pienituloisina 58% varmuudella samalla ajanjaksolla. Opinnoissa jatkavat, pienellä eläkkeellä elävät ja pitkäaikaistyöttömät. Suurella osalla heistä ei ole paljoa mahdollisuuksia parantaa asemaansa, joten tulevaisuudessakin lista on hyvin samantapainen.
Pienituloiset pysyvät pienituloisina ja isotuloiset isotuloisina, muut kyllä vaihtelevat taloudellista asemaansa suuressa keskiluokassa.
Entä sitten? Mitä siitä seuraa? Jatkuuko trendi vauhdilla? Voiko sitä millään kääntää? Mitä sitten tapahtuu, jos kääntyykin?
Siinä meni tämän kvartaalin kaikki sallitut kysymysmerkkini.
Mikään ei tulle muuttumaan ennen, kuin tulee tilanne, jossa pitää tehdä suuri liike katastroofin välttämiseksi. Vaatii kuitenkin suurta kokonaisuuden ymmärtämistä, jotta jotain positiivista saadaan aikaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän sillä välttämättä ole kauheasti merkitystä. Lähinnä sitäkin, etteivät kaikki ”rikkaat rikastu ja köyhät köyhdy”.
Minusta se on ihan hyvä, että vaihtuvuutta kuitenkin on. Jos sitä ei olisi lainkaan, niin eläisimme jossain feodaaliyhteiskunnassa.
Niin ja se vielä, että pienituloisimpien olemattoman nousun paremmalle tasolle ei ole minusta katastrofi niin kauan kuin on mahdollisuus pitää pienillä tuloillakin katto pään päällä, ruokaa lautasella ja terveys kunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kolmessa vuodessa yli 40% pienituloisimmista nousee ylempiin tulodesiileihin, onhan tuossa aika kelvollista säätykiertoa. Vielä kun huomioi sen että millä tahansa aikavälillä myös pienituloisimpien tulot kasvavat.
Muistelen lukeneeni Tilastokeskuksesta että viidessä vuodessa pienituloisimmista nousee ylemmäs yli 70%.
Ilmoita asiaton viesti
Voi pitää paikkansa.
Tuollaisia numeroita itse kaivelin.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/2dedf962-0064-4ca7-…
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeläisten osalta kierto on sinänsä erilaista kuin muilla, sillä vanhimmat (ja köyhimmät) kuolevat ja tilalle tulee nuorempia ja suurituloisempia eläkeläisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko ihmetyttää. Minusta tuossa on huomionarvoista, että liikkuvuus on valtavan suurta. Myös se, että kolmannes ylimpään desiiliin siirtyneistä tuli muista kuin IX desiilistä osoittaa muutoksien olevan suuria näinkin lyhyessä ajassa.
Ilmoita asiaton viesti
Nappasin aluksi vain Suomen numeroita, kun siitä löytyi harvana myös 2017 (mitä ihmettelin miksei Tilastokeskukselta löydy tulonjakojuttuja kuin 2016 asti).
Teen tässä toista vertailua 2013-2016 osalta eri maiden osalta. Numeroita on sen verta, että taidan keskittyä vain I ja X desiileihin erikseen. _Muistaakseni_ näytti siltä, että Suomessa liikehdintä oli pienempää kuin keskimäärin.
Ilmoita asiaton viesti
On liikkuvuus sitten suurempaa tai pienempää kuin muissa maissa, ainakin minua yllätti, että reilusti yli 50% siirtyy tulodesiilistä toiseen niinkin lyhyessä ajassa kuin 3 vuotta. Olisin luullut että useimpien tulot kehittyvät hitaasti, mutta ilmeisesti niin ei olekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Itse näkisin senkin, että tuloerot ovat Suomessa pieniä ja desiilien rajamailla on paljon väkeä, joille satanen lisää tai pois saa pomppaamaan toiselle tulotasolle. Talouden perheenlisäykset, erot ja avioitumiset vaikuttavat myös, vaikka oma tulotaso pysyisikin yhtä hyvänä tai huonona.
Ilmoita asiaton viesti
Hetkinen, onko tässä talouksien data, eikä yksilöiden? Eihän avioituminen tai ero yksilön tulotasoon vaikuta mitenkään, eikä lapsetkaan merkittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Talouksien, kulutusyksikköä kohden.
Ilmoita asiaton viesti
Siitäpä jatkoa: http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255765-jatk…
Ilmoita asiaton viesti