Turhia käppyröitä

Palkansaajat saavat entistä vähemmän suhteessa ja euromääräisesti

  • Palkansaajakorvaukset per työtunti
    Palkansaajakorvaukset per työtunti
  • Palkansaajakorvaukset/bkt, palkansaajien osuus kansantalouden työtunneista ja näiden suhde
    Palkansaajakorvaukset/bkt, palkansaajien osuus kansantalouden työtunneista ja näiden suhde

Muut julkaistut tiedot väittävät otsikon väittämää vastaan, palkkasumma kasvaa, ansiotasoindeksi nousee jne.

 

Aloinpahan laskea sitten hommaa työtuntia kohden ja työnantajan sotumaksut huomioiden. Lukemat otin neljännesvuositilinpidosta vuoden liukuvina keskiarvoina.

 

Ensimmäisessä kuvassa on palkansaajakorvaukset (palkka+työnantajan sotumaksut) työtuntia kohden nykyrahassa. 90-luvun pahimpina vuosina tuli vähäistä laskua, mutta nykyisin tuota laskua on riittänyt 2012 vuodesta lähtien.

 

Toisessa kuvassa on sinisellä palkansaajakorvausten osuus bruttokansantuotteesta, mikä kehittyi alaspäin "normaalisti" 90-luvun lamasta alkaen mm Nokian suuriin voittoihin nähden pienellä työvoiman tarpeella.  Sen jälkeen onkin menty pienoista vuoristorataa ja eletään tuon mittarin mukaan jotain talouden kulta-aikaa (ei kyllä, mutta sivuutetaan tylsät tosiasiat).

Punaisella värillä on palkansaajien osuus kansantalouden työtunneista, mikä on noussut aluksi maatalousyrittäjien vähetessä radikaalisti, maatalousyrittäjien loputtua Sipilän aikaan muutkin yrittäjät ovat kaikonneet.

Vihreällä on kuvan tärkein viiva, ainakin minusta. Sininen viiva jaettuna punaisella. Mikä kuvastaa minusta pelkkää palkansaajakorvausten bkt-osuutta paremmin palkansaajien osaa työn tulosten jakamisessa. Palkolliset tekevät kaikista työtunneista tuoreimpien lukujen perusteella noin 86% ja saavat koko bruttokansantuotteesta itselleen 55%, niin vihreä arvo on tällöin 0,55/0,86 = 0,64, mikä on mittausvälin heikoin lukema.

 

Väittäisin, että suomalainen työvoima on kustannuksiltaan kilpailukykyisempää kuin koskaan, alipalkattuakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Et voi verrata palkkasummaa ja BKT:ta, käytä kansatuloa (siinäkin on tosin mukana hyödykeverot, jotka vähän huonosti istuvat pääoma - työvoima asetelaan). 1990 -luvun alun laman aikana yritysten voitot olivat nolla (itse asiassa negatiiviset), joten palkkojen tulo-osuus oli tietenkin nykyistä korkeampi.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Kiitos. Näinhän se on, vaikka suuntaviivat eivät siitä muutu.
https://i.imgur.com/WHtZkz9.jpg

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

USA luopui kultakannasta 70-luvun alkupuolella. Sen jälkeen dollareita on painettu setelipainossa ujostelematta ja niiden "arvo" on perustunut luottamukseen USA:n talouden kaikkivoipaisuuteen.

Kuinka ollakaan, suurin piirtein saman aikaisesti alkoi USA:ssa kehitys, jonka mukaan palkan arvo on aina vain riittämättömämpi kulutustasoon nähden, ja tämän ristiriidan lakaisemiseksi maton alle kaikille alettiin jakaa luottokortteja. Kuluttajat alkoivat velkaantua.

Suomi on tietysti Ameriikan ihmemaata kehityksessä jäljessä -- ainakin pahassa jos ei hyvässä -- ja nyt tuo kehitys on rantautunut tännekin.

Karkeasti sanoen on niin, että toisen maailmansodan päätyttyä Neuvostoliitto muodosti pelkällä olemassaolollaan pelotteen länsimaiden kapitalistiluokalle. Neuvostoliitto tarjosi taloudellista, ideologista ja emotionaalista tukea länsimaiden vasemmistopuolueille ja toimi lisäksi esimerkkinä vaihtoehtoisesta yhteiskunnasta.

Länsimaiden kapitalistit eivät uskaltaneet riistää estottomasti, koska pelotteena oli se, että työväenluokka voisi tehdä vallankumouksen.

Kun Neuvostoliitto lakkautettiin, länsimaiden kapitalisteilta katosi kaikki pidäkkeet ja tulokset tästä näemme tänään.

Valitettavasti vain useimmat suomalaiset eivät osaa asettaa asioita oikeisiin historiallisiin asiayhteyksiinsä, vaan ne näyttäytyvät satunnaisina ja käsittämättöminä.

Ainiin, se linkki... Melkein unohdin:

RSA ANIMATE: Crises of Capitalism

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset