Turhia käppyröitä

Työllisyysaste ja työtunnit

  • 15-64 vuotiaiden työllisyysaste
    15-64 vuotiaiden työllisyysaste
  • 15-74 vuotiaiden työllisyysaste
    15-74 vuotiaiden työllisyysaste
  • 15-64 vuotiaiden työllisyysaste * vuositunnit / työllinen
    15-64 vuotiaiden työllisyysaste * vuositunnit / työllinen
  • 15-74 vuotiaiden työllisyysaste * vuositunnit / työllinen
    15-74 vuotiaiden työllisyysaste * vuositunnit / työllinen
  • Mielikuvitustyöllisyysaste 15-64v JOS työtunnit jaettaisiin kuten Saksassa
    Mielikuvitustyöllisyysaste 15-64v JOS työtunnit jaettaisiin kuten Saksassa
  • Mielikuvitustyöllisyysaste 15-74v JOS työtunnit jaettaisiin kuten Saksassa
    Mielikuvitustyöllisyysaste 15-74v JOS työtunnit jaettaisiin kuten Saksassa

OECD:n sivuilta löytyy niin työllisyysasteita, kuin keskimääräisiä vuosityötuntien määriä maittain. Se mitä meinaan on, että pelkän työllisyysasteen tuijotus on vähän niin ja näin, jos entistä useampi työllinen on osa-aikainen, ja noin yleensäkin ei työllisyys kohene jos samat kansantalouden työtunnit jaetaan yhä useammalle, vaikka ainahan moisella silmänkääntötempulla voi kulloinenkin hallitus nostaa omaa häntäänsä.

 

Kuvista 1&2 näkee kuinka Suomi on jäänyt "kilpailijamaista" jälkeen työllisyysasteella mitattuna.

 

Kuvissa 3&4 kerroin kunkin maan keskimääräiset työtunnit/työllinen työllisyysasteella, jolloin lukemaksi tuli työtunnit / ikäluokka. Sitähän en tiedä miten työtunnit jakautuvat millekin ikäryhmälle jne, niin LUULISIN, että 15-74 vuotiaiden lukema on lähempänä todellisuutta kuin 15-64. Joka tapauksessa näin mitattuna näyttääkin aika erilaiselta, että kuinka työllistettyjä ihmiset ovat. Suomi meni tasatahtia Ruotsin kanssa 2008 vuoteen, jonka jälkeen Ruotsi porskutti ja Suomi ei niinkään. Sen sijaan jos vertaa Hollantiin ja etenkin Saksaan, niin huikeasti kasvanut työllisyysaste näyttää kehittyneen juurikin vain töitä jakamalla.

 

Kuvissa 5&6 jaoin työtunnit väestölle Saksan malliin ja etenkin Ruotsin lukemat nousevat mielikuvitukselliselle tasolle, kun pitää sielläkin kuitenkin opiskellakin välillä, pitää äitiyslomia ja joskus jäädä eläkkeellekin.

 

Minun silmääni näytti, että Ruotsissa ja Suomessa riittää töitä vain täyspäiväisesti ja loput ovat työttöminä, Saksassa ja Hollannissa töitä riittää kaikille, kun on jaeltu tarpeeksi pieniä työtuntimääriä (2017 työttömyysasteet: Saksa 3,7%, Hollanti 4,8%, Ruotsi 6,7% ja Suomi 8,6%). Se onkin sitten eri juttu, että kumpi on parempi yhteiskunnallisesti jos töitä ei riitä kaikille, onko osa työttöminä vai osa työllisistä palkkaköyhiä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Pelkän työllisyysasteen tuijotus on vähän niin ja näin, jos entistä useampi työllinen on osa-aikainen, eikä tule toimeen osa-aikapalkallaan.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Saksaan on juuri tullut toista miljoonaa ihmistä, joista vain kourallinen on työllistetty. Ehkei siellä lasketa työttömyyslukuja ihan samoin kuin meillä? Työttömiä kun mukamas on vain suunnilleen tuon tulleiden verran..

Ja yhä useampi saksalainen tekee huonosti palkattua työtä. Palkalla ei elä, mutta työttömysluku on pieni ;)
Pienen palkan päälle valtio laittaa 600€/kk tukia.

”Se tarkoittaa, että Saksa antaa 4 miljardia euroa vuodessa ihmisille, joilla on työpaikka, ja jotka ovat jo työpaikkansa sosiaalivakuutuksen piirissä, mutta eivät tule toimeen palkallaan”, sanoi Adamy.
https://www.talouselama.fi/uutiset/jos-haluatte-so...

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Työttömyysluvut lasketaan työvoimasta, ei koko väestöstä kuten työllisyysluvut.
Kunhan jaksan ja muistan, niin katsoa miten paljon löytyy "epäaktiivisia" noissa maissa, olivatpa sitten opiskelijoita tai joitain muita ei työllisiä/työttömiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset