Turhia käppyröitä

Työttömyystilastojen vertailua osa II

  • Työttömien määrä kolmella mittaustavalla
    Työttömien määrä kolmella mittaustavalla
  • 12 kuukauden keskiarvo edellämainituista
    12 kuukauden keskiarvo edellämainituista
  • Työttömien määrän muutos vuoden takaisesta kullakin mittarilla
    Työttömien määrän muutos vuoden takaisesta kullakin mittarilla

Kolmesta paikkaa koetin etsiä "oikeita" työttömyyslukemia. Nuo viralliset työttömyyslukemat antavat minusta turhan positiivisen kuvan tilanteesta, kun palkattomissa harjoitteluissa olevia työttömiä ei lasketa ja toisaalta tunninkin palkkatyö siirtää sarakkeeseen "työllinen".

 

Finanssivalvonta ynnäilee kaikki työttömyysturvaetuuksia saaneet, niin se kuvaa ainakin laajasti työttömien määrää. Mukana ovat mm soviteltua päivärahaa saavat, jotka minusta nyt ovat enemmän työttömiä kuin työllisiä, kun työtulot jäävät niin laihoiksi, että niitä pitää jatkaa työttömyyskorvauksilla.

 

Koska TEM aloittaa tilastointinsa 2006 tammikuusta, niin siksi ohessa olevat käyrät alkavat siitä. Ynnäsin "laajan työttömyyden" mukaisesti sekä työttömät työnhakijat, että palveluissa olevat työttömät...jotka eivät ole virallisesti työttömiä, koska ovat työttömiä joille on keksitty palkatonta puuhasteltavaa. Mukaan tulee myös sellaisia palveluissa olevia henkilöitä, jotka saavat jotain muuta kuin työttömyyskorvausta ja siksi käyrät ylittävät Finanssivalvonnan työttömyyskorvauksia saaneiden henkilöiden lukumäärän.

 

Tilastokeskuksen kyselytutkimuksessa taas työttömäksi ei pääse, jos tekee tunninkin töitä viikossa. Sen sijaan mukaan laskin tässä tapauksessa myös "piilotyöttömät", jotka ovat työvoiman ulkopuolella, mutta olisivat valmiita lähtemään töihin jos tilaisuus tarjoutuisi. Sivuhuomiona, että laiskuus iski ja vain huhtikuun ynnä toukokuun piilotyöttömien luvut ovat napattu kuukausitiedotteista, loput luvut ovat neljännesvuositasolla (koska kuukausilukuja ei taulukoista löytynyt), mikä aiheuttanee heittoa sinne taikka tänne.

 

Kussakin on puolensa, ja kukaan ei kiellä pitämästä TEMin ja Tilastokeskuksen lukemia korkeimpana totuutena.

Vertailun vuoksi tuoreimmat 2018 toukokuun luvut suuruusjärjestyksessä. Mukana on myös "ylimääräisenä" työttömyysturvaetuuksia saaneet, joista soviteltua päivärahaa/korvausta saaneet:

Tilastokeskus - Työttömät+piilotyöttömät: 383000
TEM - Laaja työttömyys: 372236
Finanssivalvonta - Työttömyysturvaetuuksia saaneet: 349471
Finanssivalvonta - Työttömyysturvaetuuksia saaneet - soviteltua päivärahaa/korvausta saaneet: 292383
Tilastokeskus - Työttömät: 261000
TEM - Työttömät työnhakijat: 241626

 

 

 

 

TEM - Laaja työttömyys

Finanssivalvonta - Työttömyysvakuutus

Tilastokeskuksen tilastoa mm piilotyöttömistä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Laskemalla tukia soviteltua päivärahaa saavien tuloja ei tarvitsisi jatkaa niin paljon tuilla ja työttömyys laskisi siis automaattisesti. Miksei näin jo tehdä?

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Niin, että soviteltujen päivärahojen leikkuri olisi nykyistä jyrkempi? Jommoisia kannustinloukkuja siitä seuraisi, kun nyt niitä tulee lähinnä tapellessa viimeisistä tukieuroista ennenkuin lasketaan tuen tarpeessa olemattomaksi.
http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232861-sovi...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eihän se ole kun lasketaan työttömyyskorvauksia ja muitakin tukia, eläkkeitä myöten. Selvityksesi mukaan henkilö joka saa soviteltua on siis työtön. Kun tuet ovat alempana, soviteltua saa harvempi ja työttömyys siis laskee.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #6

”Kun tuet ovat alempana, soviteltua saa harvempi ja työttömyys siis laskee”.
Eihän soviteltu päiväraha ole sidoksissa tukien tasoon, vaan työnantajan mahdollistamaan työn määrään. Soviteltua päivärahaa saa, jos tarjolla ei ole kokopäiväistä työtä.
20 viikkotuntia matalapalkka-alalla ei mahdollista elämisen kustantamista kalliiden asumiskustannusten maassa, ja siten soviteltu työttömyyspäiväraha on kompensaatio ja positiivinen kannustin. Kannustavuus on siinä, että tehtyjen työtuntien lisääntyminen todella tuntuu kukkarossa. Toki vaikutus muihin tukimuotoihin sisältää riskin kannustinloukusta.

Olet kuitenkin ilmeisesti ymmärtänyt sen, että työttömyyden todellinen lasku on eri asia kuin tilastollinen työttömyyden lasku, koska tarjoat tilastokikkailua lääkkeeksi sen sijaan että toivoisit jokaiselle soviteltua päivärahaa saavalle lisää työtunteja. Tässä ovat työnantajat avainasemassa. Työvoimahallinnon tarjotessa yrityksiin työttömiä palkattomaan työkokeiluun, työkokeilijalla on täysiä työviikkoja. Jos ja kun työnantaja palkkaa tällaisen työkokeilun seurauksena työntekijän, työtunteja on tarjolla enää 20/ viikko. Työntekijän tarve vähenee ja työt katoavat jonnekin, kun palkanmaksuvelvoite alkaa.

Tiina Teittinen

Laskemalla tukia ei tarvitsisi maksaa niin paljon tukia. Loogista ja suurta ajattelua.
Mutta millä logiikalla tämä vaikuttaisi työttömyyttä vähentävästi ja miten soviteltu päiväraha liittyy siihen?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kiintoisia lukuja - kiitoksia niistä. Enpä usko, että kukaan voi sanoa varmuudella, mikä se "oikea työttömyysluku" olisi. Joitakin kommentteja kuitenkin:

Kansainvälisissä vartailuissa käytetään samoja kriteerejä - muutenhan lukuja ei voisi verrata keskenään. Se taitaa sinun listauksessasi olla Suomen osalta "Tilastokeskus - Työttömät: 261000"?

"Mukana ovat mm soviteltua päivärahaa saavat, jotka minusta nyt ovat enemmän työttömiä kuin työllisiä, kun työtulot jäävät niin laihoiksi, että niitä pitää jatkaa työttömyyskorvauksilla."

Tämä argumentti ei mielestäni oikein välttämättä päde, sillä silloinhan voisi myös sanoa, että kaikki palkan lisäksi sosiaalitukia saavat ovat myös työttömiä...

"Sen sijaan mukaan laskin tässä tapauksessa myös "piilotyöttömät", jotka ovat työvoiman ulkopuolella, mutta olisivat valmiita lähtemään töihin jos tilaisuus tarjoutuisi."

Hyvähän nämä henkilöt on ottaa huomioon, mutta jos lasketaan jonkinlainen työttömyysprosentti, nämä (ja ehkä monet muutkin) pitäisi silloin lisätä työvoimaan. Miten se sitten määritellään?

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Hyvähän se on, että on kansainvälisesti vertailukelpoisia tilastoja. Aikamoinen ero vaan on noissa luvuissa verrattuna "todellisuuteen", jos työttömyyskorvauksia saa 90 tuhatta enemmän kuin on EU:n mukaisten mittailujen mukaan työttömiä.

En tiedä mikä sitten olisi eniten oikea tapa, joka kuvaisi todellisuutta. Omat plussat ja miinukset noissa tietty on. Piilotyöttömiin kuuluu paljon esim eläkkeellä eläviä, soviteltua työttömyysturvaetuutta voi saada periaatteen tasolla suht hyväpalkkaisessakin työssä, TEMin aktivoidut sisältää mm vuorotteluvapaasijaisia joitten lukemista aktivoinnin piiriin kuuluvaksi en itse ainakaan sisäistä.

Ehkä pitäisi vain olla eri tason työllisyyttä/työttömyyttä, eikä rajata jyrkän mustavalkoisesti.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

"Ehkä pitäisi vain olla eri tason työllisyyttä/työttömyyttä, eikä rajata jyrkän mustavalkoisesti."

Tämä on ehkäpä juuri se järkevin päätelmä kaikesta. Tärkeintä lienee kuitenkin se, että ollaan tietoisia näistä eri tasoista - etenkin viranomaisten taholla. Ihan vain, ettei unohdeta eri ryhmiä...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset