Työttömyyden ynnäilyä osa III
Päädyin tällä kertaa siihen, että entäpä jos laskettaisiin mustavalkoisen työtön/ei työtön sijasta työttömyyden astetta päivissä, joina ihmiset ovat saaneet työttömyyskorvauksia. Silloin esim henkilö olisi 25% työtön, jos oli vuodesta 3 kuukautta kortistossa, saipa sinä aikana soviteltua päivärahaa, oli työttömänä tai kuntouttavassa työtoiminnassa.
Päiviä ynnätessä ja muuttaessa niitä "työttömyysvuosiksi" käytin Kelan kaavaa, jossa kuukausi sisältää 21,5 arkipäivää ja kun kuukausia on vuodessa 12, niin jaoin työttömyyspäivien yhteissumman 258:lla.
1. Kuvassa sinisellä viivalla on merkattu Tilastokeskuksen viralliset työttömyyslukemat, punaisella viivalla työttömyyspäivillä laskettu työttömyys ja vihreällä viivalla näkyy näiden erotus. Soviteltua päivärahaa saa useampi, mutta yhä useamman työttömyys kestää vuoden ympäri (vuodesta toiseen) ja unohtaa ei sovi tempputyöllistämisiä, joilla työttömät katoavat tilastoista.
2. Kuvassa työttömyyspäivät jaettiin työttömyyskorvauksia saaneiden määrällä. 90-luvun lama tuplasi lukeman, mikä kertoo ainakin siitä, että työttömyys tuli jäädäkseen.
Sellainen huomio, että lukujen todellisuuspohjaa saattaa häiritä lähinnä se, että osa ihmisistä sai saman vuoden aikana sekä työmarkkinatukea/peruspäivärahaa sekä ansiosidonnaista. Muuta nyt ei tule mieleen. Niin ja se vielä, että 2017 työttömyyskorvauksia sai 675.000 ihmistä ja heille työttömyyspäiviä kertyi yli 98 miljoonaa.
Lähteet työttömyyspäivien laskemiseen: Kelasto ja Kelan työttömyysturvatilasto 1999
Ps. Olin jo kirjoittanut blogin suht valmiiksi, mutta automaattinen tallennus ei sitten toiminut tietenkään tällä kertaa, kun olisin sitä kaivannut. Siksi osan tekstistä ja linkeistä unohdin suosiolla.
Jotenkin tuo pitöisi suhteuttaa myös väestön kokoon. Se kuitenkin kasvaa joka vuosi maahanmuuton vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Samalla kun julkiset menot kasvaa. Ihmettelen lähinnä kokkareita jotka hurraavat kun tulee lisää porukkaa täysihoitoon kokoomuspuolueen ansiosta, mihin me sdp:tä enää tarvitaan?
Ilmoita asiaton viesti
Työttömien määrää on tähän asti tietääkseni suhteutettu lähinnä työvoiman määrään. Tuossa kuitenkin suhteutettuna nuo lukemat sekä työvoiman määrään, että väestöön.
https://i.imgur.com/1J44q4C.jpg
Ilmoita asiaton viesti
”Nythän työttömyys on vähentynyt kovasti”
Toki tilastojen mukaan kun yhden tunnin viikossa jonkinlasta työtä tekevä lasketaan työlliseksi, mutta onko tässä tilastoinnissa järkeä? Toinen oleellinen seikka pystyykö palkkatyötä tekevä kustantamaan asumisensa ja elämisensä ilman yhteiskunnan tukea.
Ilmoita asiaton viesti
Makkosenkin kannattaisi tutustua Suomessa maksettujen palkkasummien kehitykseen ja työpaikkojen määrän kehitykseen hölöttämisen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiiski näkee tuet suoraan julkisten menojen lisääntymisenä, tehdyt työtunnit eivät ole lisääntyneet vuosikymmeniin, mutta sosiaaliturvamenot lisääntyvät joka vuosi.
Ilmoita asiaton viesti
Palkat nousevat myös joka vuosi. Kausitasoitetut työtunnit lisääntyivät vuodessa reilusti yli kymmenellä miljoonalla. Taisi olla 16 miljoonaa. Palkkasumma kasvoi vuodessa 4.9%.
Työtuntien hitaampaa kasvua selittää se että nousukaudella ihmiset sairastavat aina enemmän. Niin tälläkin kertaa.
Tunnin töistä höpiseminen on täyttä paskaa. Pääasiassa uudet työpaikat ovat jälleen kokoaikaisia.
Sosiaaliturvamenot lisääntyvät siksi että vanhuuden menot lisääntyvät, asuminen kallistuu ja työttömäksi jäädään suuremmilta ansioilta kuin aiemmin. Ja tietysti saajien määrä lisääntyy muun muassa maahanmuuton vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kerros nyt Kiiski miksi kokkareet (KOK) haluaa tuottaa Suomeen lisää täysihoitoa vaativia maahanmuuttajia? Miksi kokoomus haluaa lisätä julkisia menoja?
Ilmoita asiaton viesti
Yksityisen sektorin palkkasummakuvaaja on ollut nousussa (silmämääräisesti) jostain 2010 keväästä alkaen, sekin on ilmeisesti Sipilän hallituksen ansiota.
https://www.tilastokeskus.fi/til/ktps/2018/05/ktps…
Ilmoita asiaton viesti
On tässä mokomat lähteet.
Muistaakseni 2014 demareidenkin ollen hallitusjohdossa työttömyyskorvauksia maksettiin yli 400.000 ihmiselle täyspäiväisesti läpi vuoden Suomessa.
Nythän työttömyys on vähentynyt kovasti, työllisyys kasvanut hurjasti ja palkanmaksujen summa myös lähtenyt mukavaan nousuun nykyhallituksen ilmeisin ansioin.
Jopa julkinen velkaantuminen on nyt hallinnassa, eikä järjetöntä SDP:n suosittelemaa velkakulutusjuhlaa enää sinänsä jatketa – toivottavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta taassain työttömyys on vähentynyt hallituksen toimista huolimatta. Ei viimekään hallitus mitään suuria suitsutuksia ansaitse, mutta suhteessa muihin EU-alueen maihin Suomi pärjäsi silloin paremmin työllisyyden hoidon saralla mitä nykyinen.
400.000 vuoden ympäri? Ei nyt sentään, ei edes 1993/1994 oltu moisissa lukemissa.
Julkisessa velkaantumisessa tapahtui käänne parempaan jo 2014/2015 vaiheessa.
https://tilastokeskus.fi/til/jtume/2018/01/jtume_2…
Ilmoita asiaton viesti
Työttömyys on vähentynyt näennäisesti, koska yhä useampi työtön on ilmaistyössä.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ilmaistyon-ma…
Ilmoita asiaton viesti
”Työtuntien hitaampaa kasvua selittää se että nousukaudella ihmiset sairastavat aina enemmän”
Ehkä suomalaiset ovat nykyään sairasta kansaa? Ennen EU:ta Suomessa oli lähes täystyöllisuus ja elintaso nousi sukupolvestasta toiseen, nyt köyhyys lisääntyy ja elintaso on laskeva.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen EU:ta Suomessa vallitsi suurin työttömyys sitten 30-luvun eikä vastaaviin määriin ole EU:n jälkeen noustu edes vaikeimpina aikoina. Vuosina 1992-1993 työtttömyys huiteli noin 20%:ssa.
Ilmoita asiaton viesti