Turhia käppyröitä

Kansaneläkeindeksi suhteessa hintoihin

  • Kansaneläkeindeksi suhteessa hintoihin, arvo 1 on kuukausien keskiarvo
    Kansaneläkeindeksi suhteessa hintoihin, arvo 1 on kuukausien keskiarvo
  • Luvut kunkin vuoden kesäkuulta
    Luvut kunkin vuoden kesäkuulta

Moni Kelan etuus on sidottu kansaneläkeindeksiin ja siitä sitten aloin ynnäilemään sen suhdetta hintojen kehitystä kuvaavaan elinkustannusindeksiin kuukausitasolla. Etuuksia on vuosien varrella irrotettu tai liitetty  kehittymään kansaneläkeindeksin mukaan ja on nähty etuuksien korotuksia ja laskuja, joten siksi vertailen vain tuota kansaneläkeindeksiä. Lukemia löysin 1985 vuodelta alkaen.

 

Inflaatio on tässä avaintekijä, ilman sitä indeksijäädytykset tai jopa indeksin leikkaukset eivät kirpaise niin voimallisesti. Koska seuraavan vuoden indeksikorotukset tehdään kuluvan vuoden kolmannen vuosineljänneksen elinkustannusindeksin pohjalta, niin neljännen vuosineljänneksen aikana tapahtuva inflaatio aiheuttaa sen, ettei kansaneläkeindeksi ole hintoihin suhteutettuna aina sama kunkin vuoden alussa, eikä synny niin nättiä sahalaitakuviota. Sahalaitakuviolla meinaan tässä yhteydessä kansaneläkeindeksin mekanismia, vuoden aikana tapahtuva inflaatio laskee etuuksien reaalista arvoa vuoden loppua kohden ja seuraavan vuoden alussa se nousee takaisin vastaamaan hintatasoa.

 

Sitähän ei vielä tiedä kuinka inflaatio kiihtyy loppuvuotta kohden ja miten käy seuraavien vuosien kansaneläkeindekseille, mutta tähän mennessä (kesäkuu 2018 on kuvan tuorein luku) edes kolmatta vuotta jatkuvat indeksileikkaukset ja -jäädytykset eivät ole Kelan asiakkaita koskeneet niin paljon kuin talouden huippukohtiin sattuneet inflaatiopiikit jouluostosten aikaan.

 

Ensimmäisessä kuvassa luku 1 on mittausvälin kuukausien keskiarvo, kuvataan sitä vaikka yhtenä eurona. Luvun ollessa matalimmillaan 1989 joulukuussa se olisikin ollut kaupan kassalla enää vajaat 96 senttiä (kun se saman vuoden alkuvuonna oli vielä 101 senttiä).

 

Toisessa kuvassa vertailin kunkin vuoden kesäkuun lukemia. Kuluttajahintoihin nähden kansaneläkeindeksi oli tämän vuoden kesäkuuta matalampi 2008 ja 1989.

 

 

 

Elikkäs lopuksi sanoisin itseäni toistaen, että korkea inflaatio on pahempaa Kelan asiakkaalle kuin nykyiset indeksijäädytykset matalien korkojen aikana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Sipilän hallituksen aikana kurjistuminen lisääntynyt tasaisesti?

Eiköhän elinkustannusindeksi ole keskiarvoistettu koko väestölle? Jo tämä voi aiheuttaa joillekin eläkeläisryhmille suurempaa kurjistumista kuin indeksistä näkyy.
Säästöön jäävä rahamäärä kuukaudessa olisi muuten hyvä eläkeläisen talouden mittari, mutta kun ei sekään ole. Keskimääräinen säästämishaluhan voi vuosien kuluessa muuttua, kun mm. korkotaso muuttuu. Ja tässäkin keskiarvoistus ei kertoisi, lisääntyykö vai väheneekö se popula, joilla ei jää säästöön.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Sipilän aikana sahalaitakuvio on tosiaan jäänyt ja käyrä on ollut tasaisen hidasta laskua. Inflaation pienuus on sentään edes vähän pelastanut tuota vyönkiristystä.
https://findikaattori.fi/fi/1

Sitä kyllä epäilen, että kansaneläkettä (työeläkkeen lisäksikään) saavalla jäisi säästöön, kun se on nettona korkeintaan luokkaa 1100e/kk. Voi se tietty onnistuakin, ainakin jos asuu omassa, pienen vastikkeen kodissa ja terveys on pysynyt.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Asumiskulut luokkaa 300€/kk ei ole mikään mahdottomuus. Pieneläkeläinen voi saada asumistukea vielä 100€/kk tuohonkin. Kyllä tuossa jo tonnista on mahdollisuus satanen kuussa säästää, kun veroa ei paljoa kuitenkaan mene.

Lisäys: Juuri jos ei ole jotain erityismenoja tai -kuluja.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kyse on menokohteiden priorisoinnista.

Kansaneläkkeiden taso ja ostovoima heikentyi rajusti mm. sateenkaarihallituksen aikana, jolloin valtiovarainministerinä oli demareiden Jutta Urpilainen. Samaan aikaan kuitenkin julkisen sektorin palkkoja nostettiin historiallisen paljon ja tämä kaikki 100 % velkarahalla ja veronkorotuksin.

Kyse on siis vain poliittisesta valinnasta, jolla ei ole lopulta mitään tekemistä vaalilupausläpän tai poliittisen ideologian kanssa käytännön tasolla.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Nyt kyllä kaipaisin jotain lähdettä väitteillesi.

Kansan- ja takuueläkkeisiin tehtiin normaalit inflaatiokorjaukset,
ettei tehty mitään indeksien leikkauksia tai jäädytyksiä (muistivaraus tähän).

Julkisen sektorin palkkasumma on ollut melkein tasaista viivaa jostain 2011 lähtien. Jos taas meinaat valtion keskipalkkoja, niin se on noussut "luonnollisesti", kun rampautettuihin virastoihin on jätetty sihteerien hommia hoitamaan kovapalkkaisemmat asiantuntijat ja siivouksia on ulkoistettu jne.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/793cab7b-6904-46b8-...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

EKP:n makrotaloustilastot.

Valtion kaikki työntekijät saivat 3 % palkankorotukset 2012, 2013 ja 2014 kunakin vuonna erikseen, vaikka rahoituspohjaa näille korotuksille ei ollut olemassa.

Suomen julkiset menot kasvoivat Urpilaisen aikana eniten koko EU:n alueella ( n. 10 miljardilla eurolla ) ja rahoitettuna veronkorotuksin tuleville veronmaksajille eli siis velkarahoin.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #5

Valtiosektorin palkankorotukset vuosina 2000 - 2016 (kuuklettamalla löytyy)
1.3.2012 2,44%
1.4.2013 1,86%
1.8.2014 0,73%

En ole kyllä löytänyt mitään todistusaineistoa tuollaisille 3% korotuksille Tilastokeskuksen puolelta, ei vaikka mitenpäin laskisin. Saa pistää suorempaa linkkiä mistä kaivelitkaan tietoja.

Julkisiin menoihin ynnäytyvät työeläkerahastojen menot ovat kasvaneet vinhaa vauhtia nyt sellaiset 10 vuotta, niihin ei Urpilainen tai kukaan muukaan oikein pysty vaikuttamaan. Muutenhan julkisen sektorin menojen kasvu on hidastunut tai melkeinpä pysähtynyt jostain 2013 alkaen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuo 3 % uutinen oli aikanaan Taloussanomissa, johon on luottaminen.

Sillä kun ei ole mitään merkitystä, mihin kategoriaan julkisen sektorin työeläkkeet kuuluvat. Maksajina ovat AINA yksityisen sektorin ja yksityisten yritysten työntekijät riippumatta siitä, milloin ja miten nämä varat heiltä verotetaan.

Urpilaisen valtiovarainministerikaudella velka lisääntyi n. 40 miljardilla eurolla, jonka aikaan maksavat tämänkin tulevat yksityisrahoitteisten yritysten työntekijät ja omistajat korotetuin veromaksuin.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Pikakuukle löysi vain tuollaisen: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-20000...

Kuulostaa aika rusinoilta pullassa ympätä työeläkeyhtiöt julkisiin menoihin, ja jättää niiden varat pois puhuen vain julkisista veloista. Viile eduskuntakaudella rahoitusvarat pysyivät suht ennallaan.
https://www.stat.fi/til/jyrt/2018/01/jyrt_2018_01_...

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Palturia. Urpilaisen ollessa VVM:nä valtion velka kasvoi noin 15,5 mijardia. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkin...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

EKP:n ja Komission makrotaloustilastoinnin mukaan Suomen julkinen velka oli :

V. 2011 95,5 miljardia euroa
V. 2015 133,2 miljardia euroa

Kai tähän Amecoon on uskominen jos mihin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tuossa taloussanomat kertoo: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005775146....

"– Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, jopa talouskriisin keskellä, BCG:n osakas Tuomas Rinne sanoo tiedotteessa."

Muuten Suomi romahtaa, kun on tehty vääriä päätöksiä kuten lomarahojen leikkaukset, indeksien jäädytykset ja aktiivimallin leikkuri.

Ne säästöt eivät tuo mitään kauppojen kassoihin vaan ovat pois niiltä ja pois myös työllisyydestä.

@7. Aamulehti, valtiokonttori lisänneet kuvan, siinä näet puolueet:
https://twitter.com/demarit/status/669839571144867840

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset