Turhia käppyröitä

Kuntien ikärakenne ja työllisyys

  • Työllisyysaste ikävuoden ja sukupuolen mukaan koko Suomen tasolla
    Työllisyysaste ikävuoden ja sukupuolen mukaan koko Suomen tasolla
  • Kuntien työllisyysasteet, kunnan ikä- ja sukupuolirakenteen mukaan laskettuna, sekä trendiviiva
    Kuntien työllisyysasteet, kunnan ikä- ja sukupuolirakenteen mukaan laskettuna, sekä trendiviiva
  • Laskennallisesti heikoimman ja parhaan työllisyysasteen kunnan ikärakenne
    Laskennallisesti heikoimman ja parhaan työllisyysasteen kunnan ikärakenne
  • Toinen kuva, jossa x- ja y-akselit käännetty
    Toinen kuva, jossa x- ja y-akselit käännetty

Tuoreiden 2017 työssäkäynti-tilaston pohjalta aloin laskeskelemaan 18-64 vuotiaiden työllisyysastetta suhteessa kuntien ikä- ja sukupuolirakenteeseen (Manner-Suomen osalta). Työssäkäyntitilastossa ei löytynyt kuntien tasolta vuoden tarkkuudella ikäjakaumia, niin kaivelin ne toisesta väestötilastosta.

 

Laskelman ideana oli tässä, että aiemminkin on tuntunut, jotta kuntien ikärakenne selittäisi ainakin osan siitä, että miksi toisissa kunnissa työllisyysasteet ovat niin heikot. Heikoimman työllisyysasteen omaavassa Puolangassa (56,1%) esimerkiksi väestöpyramidi näyttää sienipilveltä ja iso osa työikäisistä on lähellä 64 vuoden ikärajaa, jolloin luonnollisesti iso osa on jo eläkkeellä, vaikka kuuluvatkin työllisyystilastoissa työikäisiin.

 

Ensimmäiseen kuvaan pistin tuon työssäkäyntitilaston pohjalta vuoden ikäjaottelulla ja sukupuolittain jaoteltuna työllisyysasteita koko Suomen tasolla. 18 tai 64 vuotias työssäkäyvä on harvinaisuus ja 35-50 vuotiaista suurin osa taas käy töissä.

 

Toiseen kuvaan vetäisin kunnat työllisyysasteensa ja ikärakenteen perusteella lasketun työllisyysasteen pohjalta. Aika selvä trendihän tuossa on. Merkkasin muutaman isoimman kunnan (lisäksi Oulu ja Turku ovat Tampereen kanssa samassa rykelmässä) ja kuntien äärilaidat.

 

Kolmanteen kuvaan otin esimerkiksi Merijärven ja Limingan, joissa työllisyysasteet olisivat ikä- ja sukupuolirakenteella laskettuna Suomen huonoin ja paras. Merijärvellä on paljon vielä opiskeluiässä olevia ja vanhuuseläkeiän kynnyksellä olevia, mutta sieltä uupuu lähes tyystin "parhaassa työiässä" olevien ikäluokka. Limingalla taas tilanne on päinvastainen.

 

Yksi yhteenhän nuo nyt eivät mene 295 kunnan osalta ja joissain kunnissa työllisyysaste on paljon parempi kuin oikeastaan pitäisikään olla ja toisissa taas huonommin. Karkeasti ottaen huipusti menevät ovat pieniä suomenruotsalaisia kuntia, ykkösenä Luoto ja heikoimmin menee pienissä itäsuomalaisissa kunnissa, hännänhuippuna Kaavi.

 

Listaan vielä blogissa olleet kuntaesimerkit todellisen ja kaavalla vedetyn työllisyysasteen mukaan.

Kunta oikea työllisyysaste - kaavalla laskettu työllisyysaste

Suurimmat kunnat:
Helsinki 71,7% - 71,6%
Espoo 74,2% - 71,7%
Tampere 66,5% - 70,0%
Vantaa 74,2% - 71,5%
Oulu 66,3% - 70,1%
Turku 66,3% - 69,8%

Paras- / huonoin työllisyysaste:
Luoto 83,8% - 69,9%
Puolanka 56,1% - 67,8%

Paras- / huonoin kaavamainen työllisyysaste:
Liminka 77,1% - 72,6%
Merijärvi 67,4% - 67,1%

Paras- / huonoin työllisyysaste suhteessa kaavaan:
Luoto 83,8% - 69,9%
Kaavi 57,0% - 69,1%

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Mielenkiintoisi tuloksia. Erityisesti tuo toinen kuva herätti lisäajatuksia.

Kai kakkoskuvaa pitää lukea niin, että erityisen hyvin kunnan ikäjakaumaan nähden kuntalaiset töihin saaneita kuntia ovat ne, joissa työllisyysaste on korkea suhteessa kaavalla laskettuun työllisyysasteeseen. Jos trendiviiva tulkitaan tässä suhteessa neutraalisuoritukseksi, erinomaisia kuntia ovat esim. Luoto ja Merijärvi. Tässä mielessä huonon tuloksen ovat taas tehneet Liminka ja Helsinki. Kuvan voisi ehkä piirtää niinkin, että x- ja y-akselit vaihtaisivat paikkaa, jolloin hyvin menestyneet kunnat nousisivat kuvassa huonosti menestyneiden kuntien yläpuolelle. Muutenhan tällä ei ole mitään merkitystä, mutta kuva olisi ehkä helpompi hahmottaa niin (ikärakenteeseen nähden hyvin menestyneet ylhäällä vs. huonosti menestyneet alhaalla).

Toinen seikka, mikä tuossa kuvassa kiinnitti huomiota on se, että trendiviiva poikkeaa huomattavasti siitä, mitä voisi ennustaa pelkän ikäjakauman perusteella. Tarkotan tällä sitä, että jos ikäjakauma ennustaisi työttömyyden tarkasti, trendiviivan tulisi kulkea piirroksessa pisteiden (65%, 65%), (70%, 70%) ja (75%, 75%) kautta. Trendiviva on kuitenkin huomattavasti loivempi. Mikä on hyvä selitys tälle? Puolanka on trendiviivan tuntumassa, mutta se työllisyysaste on huomattavasti alempi (56,1%) kuin sen kaavalla laskettu työllisyysaste (67,8%). Yksi selittävä tekijä voisi olla vaikkapa sellainen, että vanhus- ja lapsivaltaisessa kunnassa osa työikäisestä väestöstä sitoutuu vanhusten ja lasten hoitamiseen kotona. Mistä näet tuon trendiviivan "vinouden" johtuvan?

Linkit käytettyihin tilastoihin voisivat olla hyödyllisiä. Näin voisi vähän laskea suhteita itsekin. Maanteteellisistä seikoista kerroit jo pienten suomenruotsalaisten kuntien sijainnista. Ehkä kuvasta paljastuisi vielä muutakin vastaavaa.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Tuolta löytyvät nyt excel-tiedosto, jonka toimivuudesta en tiedä ja open office-tiedosto (jolla itse noita kasailen).

https://drive.google.com/open?id=1qkGUL7F1c2XtDoL9...
https://drive.google.com/open?id=1zKPNZ1daN-kWYvLf...

Lisäsin sen kuvan blogin yhteyteen, jossa x- ja y-akselit käännetty.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kiitos paljon vaivannäöstä. Latasin xls-tiedoston macin numbersiin, ja kaikki näyttää toimivan, kunhan korjaa formaatin kaavoissa. Parilla koelaskulla en löytänyt vielä mitään uutta mielenkiintoista, mutta kerron jos löydän.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

En tiedä selitystä, mutta näytti kyllä, että huono/hyvä ikärakenne kertaantui. Jos sitä "hyvän ikäinen" luo työtä sitten muillekin.

Voisin uploadata tiedostoni, mutta ne näyttävät omiinkin silmiin jälkikäteen katsottuina niin sekavilta, etten tiedä mikä on mikäkin :D Jos nyt jaksan, niin perkaan esityskelpoja pari tiedostoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset