Turhia käppyröitä

Petteri Orpo ja marginaaliverot

  • Isommat/saman suuruiset/pienemmät marginaaliveroasteet 2019 kuin 2015
    Isommat/saman suuruiset/pienemmät marginaaliveroasteet 2019 kuin 2015

Ainakin täällä Uudessa Suomessa uutisoitiin Orpon puheita, kuinka keskituloisten palkansaajien marginaaliveroaste on todella korkea ja sitä pitää saada laskemaan...ja jotta pienituloisten verotusta on jo laskettu merkittävällä tavalla. Alle pistän vielä suora lainauksen jutusta, niin ei tarvitse klikkailla:

"Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo, että nyt veroalessa pitää painottaa keskituloisia.

”Se kohdentuu kaikkiin tuloluokkiin, mutta painottaisin keskituloisia. Nyt me olemme pienituloisten verotusta laskeneet merkittävällä tavalla – se alkaa olla Euroopan matalimpia – niin progressio alkaa puskea päälle matalissakin keskituloissa”, Orpo sanoo."

 

Orpo puhuu vain pienituloisten veroista, mutta jättää palkansaajan veroihin olennaisesti kuuluvat tyel- ja työttömyysvakuutusmaksut pois. Veronmaksajain keskusliiton laskureita katselin ja vertasin 2015 ja 2019 vuosia keskenään. Jos nyt Orpoa uskottaisiin, niin pienituloisten palkansaajien verot olisivat laskeneet (ja sitä kautta marginaaliveroasteet).

 

Toisaalta hän kertoili kuinka marginaalivero nousee yli 50% 3920€ kuukausipalkan jälkeen. Veronmaksajat tosin kertovat, että raja ylittyy jo 3600€/kk palkan kohdalla. No eipä tuosta. Toinen esimerkkilukema, joka oli jutun otsikossakin, oli 2720€/kk ja 47,1% marginaaliveroaste. Siitä olisi sellaista sanottavaa, että ennen heidän säätämiään verolakeja tuo marginaaliveroaste oli tuossa kohtaa puoli prosenttiyksikköä matalammalla 46,6%. Kyllä on siis kannustavuus kasvanut huimasti, tai vaikkei olisikaan, niin seuraavalla vaalikaudella sitten vissiin.

 

Noiden kahden lyhkäisen huomion jälkeen sitten itse kuvaan. Kuvassa on vuosipalkan mukaan lasketut marginaaliveroasteet 2015 ja 2019 vuosille. Punainen väri meinaa, että marginaaliveroaste on kasvanut tuloluokassa, sininen jotta se on pysynyt paikallaan ja vihreä merkitsee laskua. Jos haluaa laskea nuo kuukausipalkkoina, niin jakaa 12,5:lla (kikyn uhrit 12,35:lla). Melko punainen on tuo linja, sentään 10-15k€ vuosipalkkojen kohdalla on vihreää. Siltikin pienipalkkaisimpien osalta tuo on aika punapainotteista, että ei nyt voi oikein sanoa, että "pienituloisten verotusta on laskettu merkittävällä tavalla".

 

Jätän nyt tarkoituksella sen huomion tästä sivuun, että niissä vähäisissä tuloluokissa, joissa marginaaliveroaste on laskenut, niin ero on parissa kohtaa huomattavakin ja kokonaisveroprosentti on sen myötä pääosin matalampi kuin 2015. Kokoomus kuitenkin tykkää puhua marginaaliveroprosentista ja sen aiheuttamasta lisätyön kannustavuudesta. Alle 62000€/v palkkojen (jonka alle jää 90% palkansaajista) tuloluokissa marginaaliveroprosentti on noussut useammalla kuin 2/3. Onko sitten lisätyönteko muuttunut kannustamattomammaksi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

No nyt kannattaa sitten veroja nostaa, kun se on vielä alle 50 %.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Kaiva 26.2. kauppalehti ja lue Janne Juuselan mielipidekirjoitus "Suomessa verotus estää tavallisten kansalaisten vaurastumisen".

Suomessa on köyhät, yliverotut palkansaajat ja pk-yrittäjät (nuo SAK:n viholliset ja veromaalituskohde nr. 1).

Korporaatiot ja vanhat perheyhtiöt sen sijaan voivat hyvin. Valtiovalta tekee kaikkensa, että ay-liikeillä, säätiöillä, rahastonhoitajilla ja eläkeyhtiöillä on asiat hyvin ja hyvinvoiva tase. Kansalaisilla ei ole korporaation sätkynukeille muuta arvoa kuin vaalikarjana toimiminen.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomessa-verotu...

Löytyi nettiversionakin.

Marginaaliveroihin tuijotus on minusta pölhöä puuhaa, mutta tein sen vain Orpon sanomisten takia. Hankalaa se rikastuminen työllä on muuallakin, ellei sitten työnantajalla ole pistää tuohta kehiin. Esimerkkinä olleessa Virossa keskipalkat ovat muistini mukaan 1300e/pintaan, siinä ei paljoa rikastu, vaikka veroprosentti olisi nolla. Ruotsissa taassain veroasteet eroavat Suomeen vain keskipalkkaisten kohdalla, siitä ylöspäin sekä tulovero-, että marginaaliprosentti ohittaa Suomen (näin oli ainakin vielä toissavuonna). Norja nyt voisi öljynsä turvin verottaa tai olla verottamattakin, että hankala on siihen verrata järkevästi.

Kukaan ei estä Suomessakaan pistämästä rahoja pankkitililtä vaikka sijoitusrahastoihin, joihin voi kerryttää korkoa korolle vaikka sata miljoonaa euroa, eikä veroa tarvitse maksaa kuin vasta myyntivoitoista.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Heikki Turunen

Kyllä pankkitililläkin olevasta rahasta maksetaan veroa.

Korkotulon lähdevero koskee kotimaasta saatuja korkoja, jotka on maksettu talletukselle yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille pankkiin, vastaavalle tilille osuuskunnan säästökassaan tai huoltokonttoriin sekä yleisön merkittäväksi tarjotulle joukkovelkakirjalainalle.

Vero on sama kuin korkorahastoista tai osakerahastoista saatu myyntivoiton vero. Vero on 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevältä osalta 34 %.

Minun on vaikea ymmärtää miksi veroa pitää maksaa ennenkuin voitto/tappio on tuloutettu. Luonnollisen henkilön osalta mistään muustakaan ei makseta veroa ennen transaktion syntyä.

Pitäisikö valtion palauttaa ennakkonn maksettu vero, jos tuloutuksen yhteydessä syntyykin tappiota tai pääoma on menetetty kokonaan.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Yksi vaurastumisen kulmakivistä on korkoa korolle efekti.

Veroloisilla on tässä etulyöntiasema. Kun osingoista ja myyntivoitoista ei tarvitse maksaa veroa korkoa korolle efekti on paljon voimakkaampi kuin yksityishenkilöllä tai pk-yrityksellä.

Näiden osingoista valtio nyplää aina veron päältä pois ja heikentää tuntuvasti efektin vaikutusta.

Länsieuroopan epäreiluin pääomaverotus on urpilaisen aikaansaannosta surkeimman hallituksen eli kataisen hallituksen sekoilukaudella (valtakausi on liian kaunis sana kuvaamaan sitä tohelointia).

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hieno blogaus taas ja aivan loistavaa että jaksat aina laittaa lähteet selvästi.

Laskurin suurin kasvu 2015->2018 näyttäisi olevan työttömyysvakuutusmaksun nousu 0,65% -> 1,5%. Tästähän on ollut keskustelua että on hiukan ongelmallista että kaikki maksavat veroluonteisesti vakuutuksesta mutta vain kassan jäsenen sen saavat työttömyyden kohdatessa kokonaan:

https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomisti-lytt...

Ay-liike ja vissiin Loimaan kassa ovat eri mieltä tarpeettomuudestaan.

PS. Olen sitä mieltä että Suomen kokonaisveroaste 42% on turhan kaukana OECD:n keskiarvosta 34%.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Niinkuin tuosta taulukosta näkyy, niin esim ansiotulovähennyksen korotus ei vaikuta kovin isolla tuloskaalalla marginaaliveroihin. Ainut millä tuon saisi korjattua olisi varmaankin se yksi ja ainut tuloveroasteikko, missä olisivat mukana veroluontoiset maksutkin. Sitä tuskin tullaan ikinä näkemään.

Nyt kun valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot ottavat omilla kaavoillaan ja prosenteillaan, niin hankala siinä on laskea kautta linjan marginaaliveroja. Tuokin oli laskettu keskiarvoilla, niin jossain yksittäissä kunnissa taulukot voivat olla ihan erilaiset johtuen kunnallisveron muutoksista tai vaikka ihmisen toiselle paikkakunnalle muuttamisen takia.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Pistetääs nyt esimerkin vuoksi isoimmat korotukset ja laskut kunnallisveroihin 2015-2019:
Kitee 22,5->21,0
Pelkosennemi 19,5->22,25

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Pienituloisten maksamaa valtion tuloveroahan mikään hallitus ei voi laskea, koska sellaista ei ole. Siihen aikaan, kun länsimaiden talous kasvoi nopeasti, suurituloisten marginaalivero oli 70–80% kaikissa kehittyneissä maissa. Viimeiset 30 vuotta ovat sujuneet valtion tuloveroja romahdusmaisesti vähentävän politiikan merkeissä.

Tavallisten ihmisten verotus on todellakin keskittynyt kunnallisveroon, tyel- ja työttömyysmaksuihin ja muihin tasajakomaksuihin jo vuosikymmeniä. Puoli vuosisataa sitten suomalaisen ammattityöläisen ja toimihenkilön kokonaisveroprosentti oli 40:n tienoilla, kunnallisveron osuus siitä 12–13 äyriä (kuten sanottiin). Tasaveroistuminen on ollut hurjaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset