Turhia käppyröitä

Tulonjakoa asumismenojen jälkeen

  • #1 Gini-kertoimet nettotulojen ja asumismenojen jälkeen
    #1 Gini-kertoimet nettotulojen ja asumismenojen jälkeen
  • #2 Asumiskulut kulutusyksikköä kohden kuukaudessa
    #2 Asumiskulut kulutusyksikköä kohden kuukaudessa
  • #3 Käytettävissä olevat rahatulot asumismenojen jälkeen / kulutusyksikkö
    #3 Käytettävissä olevat rahatulot asumismenojen jälkeen / kulutusyksikkö
  • #4 I tuloviidenneksen käytettävissä olevat rahatulot
    #4 I tuloviidenneksen käytettävissä olevat rahatulot
  • #5 Pienituloisimman 20% tulot/keskiarvo
    #5 Pienituloisimman 20% tulot/keskiarvo

Yleensä tuloeroja ja tulonjakoa kertoillaan käytettävissä olevien rahatulojen perusteella. Niitä sitten luetaan kuin piru raamattua, kuten viime vuonna gini-indeksin 0,1 laskulla todisti joillekin, että (kaikilla) pienituloisilla on asiat oikeasti hyvin. Sitten samaan aikaan kertoillaan miten erinäiset korotukset eivät oikeasti anna lisää pelivaraa, kun on esimerkiksi sähkön siirtohinnan korotus...ja kaikki kallistuu ja muutenkin on perseellään, kaikki.

 

Tuo asumismenot huomioonottava tilasto on minusta parhaita eriarvoisuus- ja tulonjakomittareita. Jonkinlaisen katon kuitenkin Suomen oloissa tarvitsee ja siihen liittyvien kustannusten jälkeen vasta voi alkaa kuluttaa tai säästää muuhun. Se nyt ei esimerkiksi lämmitä pienituloista, että käytettävissä olevat rahatulonsa kasvavat asumistuen kasvun takia, kun siinä tapauksessa vuokran tms on täytynyt kasvaa vielä enemmän.

 

Aiheesta olen pari kertaa kirjoitellut täällä ja täällä, niin tämä on lähinnä päivitystä tilanteeseen. Koska nuo Tilastokeskuksen tuoreetkin luvut perustuvat kyselytutkimukseen ja vaihtelut tulodesiilien välillä ovat epäilyttävän suuret vuodesta toiseen, niin jaoin tälläkin kertaa desiilit viidelle eri tulotasolle, jotta satunnaisvaihtelu olisi pienempää. (Huomasin mielestäni isoja eroja myös eri tulonjakotilastoihin nähden, mutta kysely on vetämässä Tilastokeskukselle, että mitä oikein teen väärin.)

 

Ensimmäiseen kuvaan #1 pistän gini-kertoimen, jonka laski netistä löytynyt laskuri. Tuloerot ovat tuossa vähän pienemmät mitä on totuttu, lähinnä varmaan siksi, että tulot on otettu viideltä, eikä kymmeneltä tasolta jolloin pieni- ja suurituloisimpien vaikutus tasoittuu kummasti. Nettotuloilla mitattuna 2017 vuoden tuloerot eivät ole järin suuret 2000-luvun mittakaavassa, mutta asumismenojen jälkeen mitattu lukema on suurin. Seuraavissa kuvissa koetan selittää, että miten se on mahdollista.

 

Ero syntyy (tietty) omistus- ja vuokra-asumisen erilaisista hintakehityksistä. Kun pienituloinen asuu muita tuloryhmiä yleisemmin kalliisti vuokralla ja isompituloinen lyhentää nollakorkoista asuntolainaa ja maksaa (vuokraan nähden) pientä vastiketta, niin tuloerot lavenevat kummasti asumismenojen jälkeen. Kuvaan #2 laskin asumismenot asuinneliötä ja kulutusyksikköä kohden kuukaudessa (2017 rahassa). Tilannetta tasoittaa lähinnä se, että isompituloiset asuvat muita väljemmin (n75 neliötä kulutusyksikköä kohden, kun väestön keskiarvo on 62). Isotuloisimmat maksavat keskimäärin saman verran asumisestaan, mitä 15 vuotta aiemmin, mutta pienituloisimmat pari euroa enemmän.

 

Kuva #3 esittää käytettävissä olevia tuloja asumismenojen jälkeen. 2010-luvulla viivat ovat melko suoria mm sen takia, että asumismenot ovat keskimäärin kasvaneet, ainakin asumisväljyyden ja vuokrien hillittömän kasvun myötä.

 

Sen jälkeen paneudun pienituloisimpaan 1,1 miljoonaan kansalaiseen. Kuvassa #4 on pienituloisimman 20% käytettävissä olevat tulot. Esimerkiksi 2012-2017 asumismenot kasvoivat 270€ ja niiden jälkeen jäi huisit 52€ enemmän käyttörahaa, joka tekee kuukautta kohden päälle 4 euroa, minkä nyt voi pistää vaikka pörssiin tai käydä kerran pullakahveilla lähihuoltsikalla.

 

Kuvaan #5 pistin pienituloisimman 20% eron keskiarvoihin, I tuloviidennes/keskiarvo. Käytettävissä olevilla rahatuloilla pienituloiset ovat mittauksissa saaneet vuodesta toiseen rahaa suunnilleen puolet keskiarvoon nähden, mutta kun verrataan tilannetta asumismenojen jälkeen, niin tulokuoppaan laskeuduttiin 2002-2007, eikä siitä ole tilanne parantunut.

 

En tiedä millä tilannetta sitten saisi käännettyä, että pienituloisimmillakin jäisi rahaa muuhunkin kuin asumiseen. Joku populisti voisi sanoa, että tarvitaan lisää halpoja vuokra-asuntoja, kuten on taidettu tarvita viimeiset 50 vuotta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Toisaalta esimerkiksi ruoan hinta on ollut pitkään laskussa. Kuluttajahintojen noususta ovat vuokrien lisäksi vastanneet lähinnä tupakka ja bensa. Joita voi myös välttää.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Siltähän tuo näyttää, muut (pakolliset) menot kuitenkin kasvavat, niin tasapainottaa ruoan hintaa.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/e5e3bdc6-896f-44c9-...

Tuosta tuli mieleen, jotta jos kaipaisi hienosäätöä, niin asumismenojen jälkeiset tulot pitäisi tarkastella kuluttajahintaindeksillä, jossa ei ole mukana asumismenoja. Enpähän jaksa tutkia voisiko sitä edes laskea järkevästi kotikonstein.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset