Turhia käppyröitä

Työvoimakustannuksista 58% veroihin ja sotumaksuihin

  • Työvoimakustannusten kokonaisveroasteet maittain 2018
    Työvoimakustannusten kokonaisveroasteet maittain 2018
  • Työvoimakustannusten kokonaisveroaste Suomessa 2000-2018
    Työvoimakustannusten kokonaisveroaste Suomessa 2000-2018
  • Suomen lukemat - 23 OECD/EU-maan keskiarvo
    Suomen lukemat - 23 OECD/EU-maan keskiarvo

Huomenta. En aikonut tänäänkään kirjoittaa mitään vaaleista tai muusta päivän polttavasta teemasta, vaan askartelin keskipalkkaisen yksineläjän kokonaisveroasteet työvoimakustannuksistaan 2000-2018 vuosilta. Alunperin sain inspiraation, kun Eurostat julkaisi toissapäivänä 2018 vuoden työvoimakustannukset euroina työtuntia kohden, mutta ne eivät tässä laskelmassa ole mukana muuten kuin sotkemassa keskittymistä.

 

Luvut ovat aika paljon enemmän mitä totutut veroasteet, joissa kokonaisverokertymää verrataan bruttokansantuotteeseen. Laskelmassani tämä keskipalkkainen pistää jokaisen euronsa kulutukseen, eikä saa verovähennyksiä tms asuipa sitten Luxemburgissa tai Suomessa. Olisin tietty voinut ottaa vertailuun erilaisia kotitalouksia mitä OECD:n sivulla olisi ollut tarjolla, mutta sitten työmäärä olisi kasvanut eksponentiaalisesti enkä näitä rustaa tuntiliksalla.

 

Koska kaikkia maita ei löydy Eurostatilta ja OECD:lta, niin otin vertailuun maat, jotka kuuluvat sekä EU:hun että OECD:hen. Maat aakkosjärjestyksessä: Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.

 

Ensimmäisessä vaiheessa laskin OECD:n sivuilta verokiilat työnantajien sotumaksujen ja palkansaajan sotumaksujen ynnä tuloverojen osalta. Toisessa vaiheessa aloin laskeskella palkansaajien kulutusveroja Eurostatin lukujen pohjalta kaavalla: ([työvoimakustannukset - työnantajan ja palkansaajan verot ja maksut] * [maan keräämät kulutusverot / maan kotitalouksien kulutusmenot]) / työvoimakustannukset. Tässä vaiheessa joku ammattilainen kertokoon, jos kaavani ovat päin sitä itseään. Voisin tietty laskea yleisen alv-prosentin mukaan noita, mutta se olisi liian helppoa. EVAn verokone tosin antoi samansuuntaisia lukemia keskituloisen keskimääräisellä kulutuksella, jotten nyt ihan hatelikossa ainakaan ole.

 

Tilastoja löytyi ihan hyvin, mutta 2018 kulutuslukemia ei vielä oltu saatu kasaan, joten kopsasin ne 2017 lukemista, siitä asteriskit noissa taulukoissa. Ensimmäisessä kuvassa on 2018 keskipalkkaisen työvoimakustannusten kokonaisveroasteet eriteltyinä vertailumaittain. Kärkenä oleva Belgia ei yllätä, eikä Suomen sijoittuminen kuudenneksi, ehkä eniten Portugalin oleminen hännänhuippuna, ennemmin olisin odottanut entisiä itäblokin maita sinne.

 

Toisessa kuvassa on Suomen lukemien kehitys 2000-luvulla. Trendi on ollut pääasiassa hienoisesti laskeva.

 

Kolmannessa kuvassa vertasin Suomen lukemia 23 OECD/EU-maan keskiarvoon. Suomi on tullut 2000-luvulla lähemmäksi keskiarvoa ja työnantajan maksamat palkan sivukulut olivat viime vuonna keskiarvon alle jopa. Tuloverotuskin on laskenut hitusen lähemmäksi keskiarvoa, mutta kulutusverot, ne pysyvät edelleenkin korkealla.

 

Nyt äkkiä seuraamaan Kiinan GP:n aika-ajoja ennenkuin menevät ohi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset