Turhia käppyröitä

Epätyöllisyysaste

  • Kuva 1
    Kuva 1
  • Kuva 2
    Kuva 2
  • Kuva 3
    Kuva 3
  • Kuva 4
    Kuva 4

Eurostatin sivuilta katsastin erinäisiä työllisyystilastoja. Se mitä noista löysin tällä kertaa, oli työvoimaan kuulumattomien perustelut. Siihen kun lisäsin työttömien määrän, niin sain "epätyöllisyysasteen".

 

Suomen työvoimatutkimuksissa kyllä löytyy kaikkea mahdollista piilotyöttömien määrästä, työttömyyskorvausta saavista henkilön tarkkuudella sun muuta, mutta ei ole osunut silmiin työvoiman ulkopuolella olevien perusteluita muualta kuin työssäkäynti-tilastosta, jonka luvut tulevat lähes vuoden viiveellä. Ne muut käyttämäni työllisyys-/työttömyystilastoinnit: Finanssivalvonta, Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja TEMin Työnvälitystilasto.

 

Koska työllisyysaste ilmoitetaan prosenttina, niin ilmoitin epätyöllisyysasteenkin samalla tavalla, eli työllisten määrä jaettuna ikäluokan määrällä.

 

Yhdeksän erilaista perustetta työvoiman ulkopuolella olemiselle löytyi (+työttömyys) ja tiivistin niitä seuraavasti (en ole englannin maisteri, niin siltä pohjalta voivat tiivistykset olla päin prinkkalaakin):

Oma tai läheisen hoidon tarve - Own illness or disability / Looking after children or incapacitated adults / Other family or personal responsibilities / Family/caring responsibilities
Opiskelu - In education or training
Työttömyys - Unemployed persons
Eläkkeellä - Retired
Muut syyt - Other
Ei usko töitä olevankaan/odottaa soittoa töistä - Think no work is available / Awaiting recall to work (on lay-off)

 

Ensimmäinen kuva: Epätyöllisyysaste on ollut 10 edellisvuoden ajan aika tasaisesti päälle 30%, kunnes tuli nopea pudotus parina viime vuonna. Siitä on ollut monesti jupinaa, että miksei työttömien määrä ole sitten laskenut yhtä reippaasti, tilastokikkailua ja muuta epäilystä on ollut.

 

2009 ja 2018 luvuissa suurimpana erona on eläkeläisten määrä (-2,4% -yksikköä). Eläkepommi tuli ja kymmenen vuotta myöhemmin nykyisiä suuremmat ikäluokat ovat ylittäneet 64 vuoden rajapyykin ja työllisyysaste on muutenkin parantunut 55-64 vuotiaiden ikäluokassa viimeiset parikymmentä vuotta.

 

Toinen kuva: Muut suuremmat muutokset ovat tapahtuneet 2015-2018 välillä (-3,5% -yksikköä), joten niistä seuraavaksi. Työttömyyden vähentyminen on selittänyt vain 40% (-1,4% -yksikköä) epätyöllisyysteen pienentymisestä. Toiseksi merkittävin on ollut oman tai läheisten hoidon tarve (1,0% -yksikköä). Sitä en tiedä, että moniko vajaatyökykyinen on työllistynyt, lapsi laitettu päiväkotiin tai omaishoitaja saanut hoitopaikan omaiselleen, ylittänyt 64 vuoden iän tms, mutta erittelin tuon osion kuvaan 3. Loput epätyöllisyyden pienentymisestä selittyvät eläkeläisten ja työpaikan suhteen toivonsa menettäneiden pienentyneellä osuudella.

 

Kolmas kuva: Oman tai läheisten hoidon takia työelämästä sivussa olevien osuuden muutos 2015-2018: En kääntänyt englannista noita, jotten ainakaan tee virheitä. Sukkelat sanasepot kääntäkööt, jos kokevat tarpeelliseksi.

 

Neljäs kuva: No nyt pistin koko sarjan 1995-2018. Joitain tilastointimuutoksia tms oli tehty, niin en alunperin pistänyt kuin 2009 vuodesta alkaen noita. Heittoa alkuperäisen kuvan lukuihin voi olla 0,1-0,2%-yksikköä, en tarkistellut sen enempiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän TaskinenMika kuva
Taskinen Mika

epätyöllisyys on puhtaasti aikasemmin poliittisesti haluttu korkeaksi. Nyt tämän korjaaminen taitaa olla mahdotonta. Ainakaan millään inhimillisyyttä läheltäkään liippaavalla keinolla. Toki myös epätyöllisyyden tavoittelu on ollut kaikella mahdollisella kuviteltavissa olevilla tavoilla epäinhimillistä, aiheuttanut valtavasti kärsimystä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset