Turhia käppyröitä

Asuntomarkkinoiden jakautuminen 2010-luvulla

  • Keskineliöhinnat 2010 ja 2018
    Keskineliöhinnat 2010 ja 2018

Asuntomarkkinoiden jakaantumisesta on puhuttu mediassa ja sitä on ollut hankala olla huomaamatta jos vähänkään vertailee muuttotappioalueiden ja esim pääkaupunkiseudun asuntoilmoituksia. Osasyynä on pidetty iät ja ajat hokemaa ettei kaavoiteta tarpeeksi muuttovoittoalueille näitä mystisiä halpoja asuntoja. Itse kiinnitin huomiota väestörakenteeseen. Muuttovoittoalueita on ollut iät ja ajat, väki on pakkautunut pienistä kunnista isompiin kaupunkeihin. Nyt mm olematon syntyvyys on aiheuttanut sen, ettei muuttotappioalueille ole tullut läheskään siinä mitassa uusia asukkaita, mitä poismuutto on ollut. Silloin väistämättä asuntoja jää tyhjilleen, ellei ehdoin tahdoin halua ostaa vaikka meluavia naapureita ulos taloyhtiöstä, asuntoja jää tyhjilleen ja on ostajan markkinat (ostajia ei tosin ole ja hintoja tiputetaan entisestään).

 

Vertailin kahta tilastoa vuosilta 2010 ja 2018. Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat ja kauppojen lukumäärät kunnittain, 2010-2018 ja Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2018. 219 Manner-Suomen kunnasta löytyi infoa haluamistani myyntien määrästä, neliöhinnoista ja asukasluvusta noilta kahdelta vuodelta. Poisjääneet kunnat olivat sellaisia, jotta niissä oli tehty luokkaa 0-4 asuntokauppaa ja siksei niitä oltu tilastoitu, kokonaislukemiin niillä olisi tuskin ollut monen promillen merkitystä. Tämän jälkeen jaoin kunnat sen mukaan, että onko väkiluku kasvanut vai vähentynyt 2010 vuodesta 2018 vuoteen. 66 kunnassa väkiluku oli kasvanut ja 153 vähentynyt.

 

Kokonaismyyntimäärät olivat vähentyneet koko maassa vertailuvuosien välillä syystä jota en tiedä. Entisestään myynnit olivat painottuneet kasvualueille.

Myyntimäärät 2010:

Näivettyneet 18792 kpl (26,5%)

Kasvaneet 51990 kpl (73,5%)

2018:

Näivettyneet 13654 kpl (22,8%)

Kasvaneet 46277 kpl (77,2%)

 

Sitten pääsinkin graafin pariin. Sitä tilastoista ei irronnut, että monenko neliön asuntoja myytiin missäkin, jotta olisin niillä voinut tehdä oikeaoppiset painotukset. Nyt neliöhintalaskelmat ja painotukset jäivät myyntien lukumäärän varaan. Väestötappioalueilla hinnat ovat pysyneet samana ja asuntojen hintojen kasvu on tapahtunut yksinomaan kunnissa, joissa väestön määrä on lisääntynyt.

 

Tulevaisuuden ennustaminen on tietty vaikeaa, niin jätän sen taas muille. Jos muuttoliikkeet pysähtyisivät, syntyvyys lisääntyisi väestön kannalta kestävälle tasolle ja työpaikkoja riittäisi myös muuttottappioalueille, niin asuntomarkkinoiden jako varmasti pysähtyisi. Siihen tarvittaisiin ainakin julkisia panostuksia liikenneinfraan muuannekin kuin Ruuhka-Suomeen, lisää valtionosuuksia (jotka tuntuvat olevan monelle kirosana) jne.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Julkisuudessa olevien tietojen mukaan uusi hallitus tulee jatkamaan edeltäjiensä linjaa, jossa esim. toteutumista odottavia rautatien kehittämishankkeita on vain kolme: Helsingistä 150 km länteen, Helsingistä 150 km pohjoiseen, ja Helsingistä 150 km itään. Suomen poliittinen kerma sijoittaa kaiken uskonsa ydin-Suomeen, joka on suurinpirtein Helsingin, Tampereen ja Turun muodostama kolmio, plus noin 100 km siitä ulospäin joka suuntaan.

Yhteiskunnasta on rakennettu Helsinki-keskeinen, koska se on pääkaupunki. Hämmentävän suuri osa valtion yhteisistä resursseista painottuu Helsingin seudun kehittämiseen. Siksi olen julkaissut kansalaisaloitteen pääkaupungin statuksen siirtämiseksi keskemmälle Suomea Jyväskylään, jotta politiikan ja talouselämän painopiste palvelisi reilummin koko Suomea, ja tulevaisuuden Suomi näyttäisi tasapainoisemmalta kuin mihin nykyinen kehitys tulee johtamaan, ja on jo johtanut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset