Turhia käppyröitä

Työeläkevarat ja julkisyhteisöjen nettovarallisuus

  • Työeläkevarat ja julkisyhteisöjen nettovarallisuus

Tuntuu olevan joskus vaikea pysyä perässä, että onko Suomi köyhä vai rikas maa, niin laskinpahan taas toisella tapaa, jotta saisin vertailukelpoisen tilanteen.

 

Roope Uusitalo kirjoitti 2015, jotta Suomi on maailman seitsemänneksi varakkain maa (edellään vain jokunen öljymaa). Nyt silmiini osui Mauri Kotamäen blogi Julkinen nettovarallisuus onkin nettovelkaa?

Noissa erona on pelkästään se, että lasketaanko työeläkevarat julkiselle sektorille vai ei. Lukujen metsästys kesti ja toivoin löytäneeni oikeat ETK:n blogista. Kysyin minä heiltä sähköpostilla, että olenko varmasti käsittänyt oikein ja löytäisinkö mistä 2016 vuotta tuoreempia, mutta enhän minä jaksanut odotella.

 

Tähän väliin välihössötys: Toissapäivänä jo teinkin blogin tästä samasta aiheesta, jossa laskin kaikki yksityiset vakuutusrahastot mukaan, etten vain työeläkerahoja, kun niitä ei oikein löytynyt eriteltyinä mistään. Aloin vain pähkäillä siinä vaiheessa, että onkohan kaikenmaailman hamsterivakuutuksia varten miten isot rahastot olemassa...Lopulta painoin ruksia, kuten teen lähes päivittäin, kun menee ajatukset solmuun.

 

Koska tuntuu olevan näillä blogisteilla katsantokannasta riippuen hyvä tai huono juttu tuo Suomen tapa, niin päästin muut maat samalle viivalle ja laskin ETK:n blogin pohjalta muiden yksityisetkin eläkerahastot mukaan julkisyhteisöjen nettovarallisuuden päälle. Ei niin yllättäen Norja pysyy listaykkösenä. Kakkossijalla oleva Alankomaatkaan ei yllätä, koska olen lueskellut heillä olevan valtaisat eläkerahastot (joka taas johtuu osin siitä, että siellä eläkettä kerrytetään vain itselle eikä makseta Suomen tapaan nykyisiä eläkkeitä). Toisaalta taas tällä tapaa laskien jopa Euroopan talousveturi Saksa on hätää kärsimässä joskus 10 vuoden päästä, jos meinaavat rahoittaa eläkeläistenkin toimeentulon.

 

Miten Suomi sitten pärjäsi? Ihan hyvin minusta. Edellä on vain pohjoismaita, Alankomaat ja vuosisataisessa rauhassa eläneet ja käkikelloilla rikastuneet sveitsiläiset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvähän näitä on pohtia. Suomi päätti ilmeisesti ainoana EU-maana (korjatkaa jos olen väärässä) liittymisneuvotteluissa että työeläkejärjestelmä on osa julkista talouttamme eikä esim. korporaatioiden tai peräti kansalaisten varallisuutta.

Tästä on seurannut se että virallisessa euromaiden velkajarrulainsäädännössä, fipo-laissa, otetaan budjettialijäämän lisäksi aina huomioon eläkevarallisuuden nettomaksut.

Tähän asti tuo on mahdollistanut muita euromaita suuremmat julkiset alijäämät ilman että on tarvinnut tehdä esim. budjettileikkauksia Italian edellisten hallitusten tapaan.

Minusta nämä asiat pitää käsitellä käsi kädessä. Jos eläkkeet ovatkin korporaatioiden tai kansalaisten säästöjä, myös fipo-laki pitäisi neuvotella uusiksi EU:n kanssa.

Tässä fipo-lain sopimisen yhteydessä noussut hässäkkä (eihän sellaista tietysti ollut... kukaan ei sanonut yhtään mitään! Vieläkään ei taida edes poliitikot tietää koko fipo-laista...)

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1597...

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Kiitos ETK:n Antti Mieloselle sähköpostiin vastaamisesta. Saman jutun linkitti ja kertoi, ettei sekään kaikkien kohdalla ole ihan käypäinen. Esimerkeiksi otti Tanskan, jossa 1.pilariin (lakisääteiset ja pakolliset eläkkeet) kuuluvia eläkerahastoja ei lasketa julkiseen tilinpitoon. Suomen järjestelmässä on taas paljon 2.pilarin (vapaaehtoiset lisäeläkkeet) piirteitä, mutta ne lasketaan kuitenkin 1.pilariin ja julkisiin varoihin.

Jatkan tutkimuksiani, josko joku päivä vielä löytäisin yksiselitteisen vastauksen :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset