Turhia käppyröitä

Asuntokuntien tulorakenteet 1997-2007-2017

  • Asuntokuntien tulorakenne 2017
    Asuntokuntien tulorakenne 2017
  • Asuntokuntien tulorakenteen muutos 1997-2007
    Asuntokuntien tulorakenteen muutos 1997-2007
  • Asuntokuntien tulorakenteen muutos 2007-2017
    Asuntokuntien tulorakenteen muutos 2007-2017

Joskus kannattaa kysellä, niin saa haluamansa. Tilastokeskuksen sivuilla on tilasto Asuntokuntien ja asuntoväestön lukumäärät sekä tulot viitehenkilön iän mukaan 1995-2016. Kysyin mihin on jäänyt 2017 vuoden luvut, niin sain ne sähköpostiini. Lukuja oli pyöriteltäväksi ja niistä huomasin muutaman seikan, joiden pohjalta päädyin laskemaan juuri noitten ikäluokkien ja vuosien lukuja. 2017 oli tuorein ja 10 vuotta taaksepäin 2007 oli talouden huippusuhdanne, siitä taas loogisesti 10 vuotta taaksepäin vuoteen 1997, jolloin lama oli väistynyt ja nousukausi alkanut. Sen huomasin sitten samalla, että edellisen, monisyisen laman jälkeen alle 35 vuotiaiden työtilanne on pysynyt todella heikkona ja eläkeikää lähestyvien (ja sen ylittäneiden) ikäluokkien parantunut eniten koko väestöstä (Työvoimatutkimuksen lukemat).

 

Kuvioissani työtulot meinaa yhdistettyjä palkka- ja yrittäjätuloja. Omaisuustulot ovat pääomatuloja, saadut tulonsiirrot kaikkia asuntokuntien etuuksia lapsilisistä eläkkeisiin ja maksetut tulonsiirrot työeläkemaksuista kunnallisveroihin. Niin ja kulutusyksikön määrittely taassain tähän.

 

Ensimmäisessä kuvassa on laskelmani ikäluokkien tulorakenteesta 2017 vuodelta. Siinä ei ole suuria yllätyksiä. Nuoremmilla on pienemmät työtulot mm opiskeluiden ja vanhempainvapaiden takia. Saadut tulonsiirrot eivät siltikään ole kuin 1/5 bruttotuloista. Iän karttuessa työtulojen lisäksi omaisuustulot lisääntyvät (luonnollisesti) ja vanhuuseläkkeet nostavat saatujen tulonsiirtojen määrää.

 

Miten nuo ovat sitten muuttuneet? Toisessa kuvassa on nousukauden muutokset 1997-2007. Tuotannontekijätulot lisääntyivät paljon kaikissa työikäisissä ikäluokissa työtilanteen parantuessa vuosi vuodelta, mikä vähensi osaltaan saatuja tulonsiirtoja. Tulot lisääntyivät niin paljon 10 vuoden takaisesta, että tämä vaikutti osaltaan tuloverojen määrän kasvuun, vaikka itse tuloveroprosentti lähinnä laski "jakovaran" aikana.

 

Sitten se mielestäni tärkein, eli muutokset tulonjaossa ikäluokittain 2007 tuoreimpiin 2017 lukuihin nähden. Tulokehitys on ollut paljon vaisumpaa, mitä aiemmalla kymmenvuotiskaudella. Lisäksi erot ikäluokkien välillä ovat todella suuria. Yli viisikymppisten työllisyysasteet ovat jatkaneet parantumistaan ja eläkkeelle on jääty aiempaa vanhempina, siitä saatujen tulonsiirtojen lasku. Pääomatulot ovat pienempiä kautta linjan, kun talousnäkymät ovat näyttäneet melko epävarmoilta kymmenen viime vuoden ajan. Alle 35 vuotiaiden työllisyysaste on matannut ja vuokrat (ja sitä seuraavat asumistuet) ovat kohonneet huimaa vauhtia vuosikausia, joten ei ihmekään jos työtulot ovat vähentyneet 10 vuodessa ja saadut tulonsiirrot lisääntyneet. Keski-ikäisistä keski-ikäisimpien ikäluokassa (35-49v) saadut tulonsiirrot ovat myös lisääntyneet, pääosin (ansiosidonnaisen) työttömyysturvan takia. Työttömyys ei itsessään ollut paljoa korkeammalla tasolla mitä 10 vuotta aiemmin, mutta silloista suurempi osa ikäluokasta sai perustasoa korkeampaa ansiosidonnaista.

 

2007 jälkeisessä kehityksessä tulee taas mieleen, että mennäänkö tässä perse edellä puuhun kun työuria pidennetään loppupäästä. Nuoremman väestön jäädessä varasijalle työpaikkojen suhteen, niin en ihmettele yhtään, että syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun. Saatan minä olla luuloineni täysin väärässäkin ja ehkä on yhteiskunnalle parasta, että työvoimaan kuuluvana pidetään eläkeleikkurien uhalla, vaikka kaikki paikat alkaisivatkin prakata ja työtä vailla olisi moni nuoruuden voimissaan oleva.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset