Turhia käppyröitä

100.000 lisätyöllistä ei parantanut valtion ja kuntien taloustilannetta yhtään

  • Kuva 1: Työllisyys ja julkistalouden lainanoton tarve
    Kuva 1: Työllisyys ja julkistalouden lainanoton tarve
  • Kuva 2: Työllisyys, valtion- ja kuntien talous
    Kuva 2: Työllisyys, valtion- ja kuntien talous

Sipilän hallitus täytti työllisyystavoitteensa ja valtiontalouskin lähti paremmalle uralle. Samaan aikaan kuitenkin kuntien talous oli syvemmässä kyykyssä kuin kertaakaan 20 vuotisen mittaushistorian aikana. Jos nyt uskoisimme hallitukselle mieleistä tutkimusta, että työllisyys parani pääosin kikyn, aktiivimallin ym hallituksen toimien ansiosta, niin varmaan samat voi pistää valtion ja kuntatalouden piikkiinkin. Kikyn "säästöt" otettiin kuitenkin työntekijöiltä (työajan pidennys, lomarahan leikkaus) ja kunnilta mm valtionosuuksia leikkaamalla.

 

Muistelin tuon Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen rahoitusasema-jutun nähdessäni, että työllisyys lähti raketoimaan 2017 syksyllä. Siksi otinkin vertailuun työllisyyden ja valtion sekä paikallishallinnon lainatarpeen trendit. Vähintäänkin kummasti nuo minusta käyttäytyivät. 2015 työllisyys ja talous oli paikallaan. 2016 vuoden aikana työllisyys ei kohentunut, mutta valtiontalous kyllä. 2017 työllisyys alkoi parantua, mutta se ei enää näkynytkään paljoa kuntien tai valtiontaloudessa. Sen jälkeen kuntatalous onkin lähtenyt melkoiseen syöksyyn, vaikka työllisyys onkin parantunut, valtion lainantarve on sentään vähentynyt. Tästä pääsinkin vertailemaan 2017 ja 2019 ensimmäisiä kvartaaleja. Työllisyys parani noin sadallatuhannella ja valtiontalouskin koheni puolella miljardilla, MUTTA paikallishallinnon talous heikentyi samaan aikaan puolella miljardilla. (kuva 1)

 

Kuvassa 2 onkin tuo sepustukseni edellinen kappale kaaviomuodossa. Lähteinä Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain sekä Työllisyys ja työtunnit neljännesvuosittain, lukemat ovat trendilukuja, jotta kausivaihtelut eivät sotkisi.

 

Toki julkisyhteisöjen velan tarpeeseen vaikuttaa muukin kuin työllisyys, mutta ei ole ainakaan itselle osunut silmiin muita kuntataloutta heikentäneitä seikkoja kuin Sipilän hallituksen toimet. Kunnat ja duunarit saivat maksaa, jotta edeltävän hallituksen lupaukset työllisyysasteesta ja valtionvelan hillitsemisestä toteutuivat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Olisi hyvä tietää mihin nuo uudet työpaikat ovat syntyneet?

Jos ne ovat syntyneet valtion ja kuntien toimintaan mukaanluettuna molempien ostopalvelut niin silloinhan ei mitään todellista talouden paranemista ole voinut syntyä.
Näiden työpaikkojen palkat maksetaan verorahoilla ja nuo verorahat on jostain otettava. Siispä verotusta ja erilaisia maksuja ja veroluontoisia maksuja korottamalla ja lisälainanotolla saadaan tarpeelliset varat.
Ikään kuin otetaan toisesta taskusta ja laitetaan toiseen taskuun tai sitten lainataan kaverilta.
Bkt tietenkin nousee koska se ei millään tavoin huomioi verotusta tai mainittuja maksuja. Näin saadaan aikaan "talouskasvua". Suomessa kun myös julkisyhteisöjen palkat lasketaan bkt:n toisin kuin useimmissa muissa EU-maissa.
Tämä toiminta tulee pitemmällä aikavälillä vain huonontamaan yhteiskunnan taloutta koska jatkuva toiminnan tarvitsema byrokratia "verottaa" osan käytetystä rahasta.
Sama on tilanne pakolaisten osalta. Pakolaistoiminta yleensä kustannetaan vastaavalla tavalla verorahoilla. Ostoimaa kansan kokonaisuutta ajatellen se nostaa koska jokainen oletettavasti kuluttaa kaiken saamansa avustuksen.

Jos taas työpaikkoja on syntynyt vapaille markkinoille jotka palvelevat kansalaisia tai yrityksiä, siis ei verorahoiotteista toimintaa, samoin kuin vientiä niin silloin se hyödyttää yhteiskunnan taloutta.
Noista talousluvuista päätellen näin ei ole asia.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

En tähän hätään löytänyt toimialoittain jaottelua, mutta 4/5 työpaikoista olisi syntynyt yksityispuolelle tuon mukaan:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/8725f7b9-376e-4170-...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa on täysin mahdotonta vetää rajaviivaa ns. yksityisen ja julkisen välille. Yksityisellä puolen on nykyisin paljon julkisrahoitteisia työpaikkoja, joiden määrää ei tilastoida.

Palkanmaksun suhteen Suomen julkinen sektori on EU:n ylivoimaisesti suurin. Joka kolmas palkkaeuro maksetaan Suomessa julkisella sektorilla. EU:ssa keskimäärin n. 22 % kokonaispalkkasummasta maksetaan julkisella sektorilla ja Saksassa vain 17 %.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

TEM:n tutkimusjohtaja Heikki Räisänen on toimittanut Työpoliittisen aikakauskirjan, jonka tuoreessa numerossa on pohdintaa(sivulta 9 alkaen) samasta teemasta, sekä artikkeli(sivulta 65 alkaen/Liisa Larja ja Johanna Alatalo), siitä millaisia olivat vuonna 2018 syntyneet uudet työpaikat ja mihin ne syntyivät.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Pitkä teksti. Täytyy yrittää perehtyä. Kiitoksia.

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen

Eivät syntyneet ainakaan juurikaan kokoaikaisiin töihin, nimittäin työpaikat.
Lisäksi on muistettava, että TEM ja tilastokeskus tilastoivat työllisiä eri tavalla.
"Työttömyyshän" on vähentynyt todella "paljon", kun työlliseksi lasketaan jo tunnin
viikossa töitä tehnyt. Te-toimistojen työttömät asiakkaat kertovat paljon enemmän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset